Löytyykö yhteiskunta-vastuuta vain kunnista?

Viime vuosina on kaivattu yhteiskuntavastuuta liittyen talouteen, työllisyyteen ja teolliseen toimintaan.

Vastuuta on siirretty kuntien harteille huolimatta siitä, että jo 90-luvulla alkoivat kuntien valtionosuuksien leikkaukset, jonka seurauksena kuntien palvelurakenne on heikentynyt merkittävästi mm. koulutuksen, terveydenhoidon ja vanhustenhuollon osalta ja se on vaikuttanut kuntien elinvoimaisuuteen joka sektorilla.

Leikkauksia perusteltiin mm. sillä, että kunnan pitäisi toimia kuin yritys, vaikka valtionhallintokin pyörii pääosin verotulojen ja veroluonteisten maksujen varassa.

Kunnat kantavat kuitenkin varsin paljon vastuuta hyvinvointiyhteiskunnasta ja suorittavat korjausliikkeitä ja esim. kuntaliitosten avulla on veropohjaa saatu laajennettua.

Olisi aihetta miettiä myös valtionhallinnon toimintaa kokonaisuutena. Viime vuosien valtionhallinnon ja valtion omistajaohjauksen ongelmat ja puutteellinen lainvalmistelu eivät anna hyvää käsitystä valtionhallinnon toiminnasta ja resurssien käytöstä. Erilaisia veroja ja veroluonteisia maksuja on lisätty ja veroja on korotettu ja monet niistä aiheuttavat ongelmia erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla ja kuntien taloudessa.

Nyt olisi erityisen tärkeää huolehtia kuntien elinvoimaisuudesta ja kyvystä pitää pyörät pyörimässä ja Satakunnassa erityinen tarve on saada resursseja mm. valtatie 8:n parantamiseen.

Kuntien niskaan kaatuvat seuraukset suurten teollisuuslaitosten lopettamisesta tai tuotannon siirtämisestä muihin maihin. Takavuosina olisi kaatunut monta teollisuuslaitosta, jos eivät kunnan päättäjät olisi korjanneet tilannetta siitäkin huolimatta, että ministerit kävivät paikalla toteamassa, että mitään ei voi tehdä. Kuntien johtotasolle on ladattu aika isoja odotuksia.

Kiihkottomasti voisin todeta, että kansallinen etu ei ole enää pitkiin aikoihin mennyt kaiken muun edelle. Perusteena on esitetty, että rahalla ei ole isänmaata, mutta kunnat ja veronmaksajat joutuvat kantamaan raskaimman vastuun, kun se isänmaaton raha aiheuttaa todella isoja ongelmia ja veropakolaiset palaavat vaatimaan terveydenhuollon palveluja.

Tuntuu myös oudolta kuunnella lausuntoja, että kansallista etua ei voi ottaa huomioon, vaikka naapurimaissa sillä näyttää olevan paljonkin merkitystä.

Pienyrittäjät ja pk-yritykset kunnissa ovat nyt tärkeässä asemassa ja yrittävät toimia pandemiasta huolimatta edes jollain tavalla, joten olisi aiheellista huolehtia tästäkin sektorista.

Pertti Salo

Kuntavaaliehdokas (vas.), Eurajoki