Tänään perjantaina vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Hyvät uutiset ensin: eteenpäin on menty, kun globaalisti katsotaan.
YK:n mukaan viitisenkymmentä vuotta sitten vain 77 prosenttia 15-24-vuotiaista nuorista osasi lukea. Tänään vastaava osuus on jo 92 prosenttia.
Tekemistä riittää yhä. Esimerkiksi eteläisessä Afrikassa sekä Keski- ja Etelä-Aasiassa valtaosalla lapsista ei ole perustaitoja lukemisessa.
Sitten huonot uutiset: taaksepäin on menty, kun tarkastellaan länsimaita. Lukutaidossa näkyy rappeutumisen merkkejä.
Digitalisoituvassa nykymaailmassa viestitään yhä enemmän kuvin ja merkein. Tekstit lyhenevät.
Nuoret lukevat lehtiä vähemmän kuin ennen, kirjoista puhumattakaan. Monelle nuorelle sisältöjen kuluttaminen katsomalla tai kuuntelemalla on mieluisampaa.
Entä sitten? Aika paljonkin. Lukutaito avaa ovet tietoon.
Lukemalla oppii ymmärtämään maailmaa. Kun on tietoa ja ymmärrystä on paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa.
Näillä perusteilla voi väittää, että lukutaito on valtaa.
Pureudu paikallisiin. Kymmenet paikallislehdet avasivat maksuporttinsa tänään. Mukana ovat muun muassa Laitilan Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat. Kampanjan ajanjakso on hienosti rajattu, sillä se päättyy ensi perjantaina, joka on demokratian päivä.
”Lukutaidon tavoin paikallislehti edistää paikallista demokratiaa ja yhteisöllisyyttä”, sanoo Uutismedian liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen.
Sanomalehtiä pidetään luotettavimpana mediana, kertoo tällä viikolla julkistettu tutkimus.
Viime aikoina uutismediasta on käyty kiivasta keskustelua ja sen toimintaan on pyritty vaikuttamaan – myös ulkomailta käsin.
"Hämmennysyritykset eivät kuitenkaan ole onnistuneet muuttamaan sitä tosiasiaa, että suomalaiset luottavat erittäin vahvasti kotimaiseen, vapaaseen, journalistisin periaatteiden toimivaan uutismediaan”, Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiivistää tulosten ytimen.