Lukko on moraalinen mitalisti

Kun pudotuspelit peruutettiin, ei runkosarjan kakkonen Lukko päässyt pelaamaan mestaruudesta. Tämä on tuorein lenkki vuosikymmenten jossittelujen ketjuun, jossa koronan lisäksi mainitaan mm. Ville Vahalahden ja Joni Lehdon (kuvassa) loukkaantumiset. Arkistokuva: Kari Mankonen

Rauman Lukon piti päättää runkosarja viime lauantaina kotiotteluun HIFK:ta vastaan.

Normaalisti tupa olisi ollut täynnä, sillä pistekin olisi varmistanut raumalaisjoukkueelle kakkostilan. Lukko on pelannut parhaan kautensa 25 vuoteen.

Viime perjantaina kuitenkin Liiga vihelsi pelin poikki ja kauden päättyneeksi. Pudotuspelejä ei kiekkoilla, mestaruutta ei jaeta.

Koronavirus levisi Suomessa jo sitä vauhtia, että paine päättää sarja tähän kasvoi nopeasti.

Maan hallituksen torstaisen linjauksen vuoksi jo torstain liigakierros pelattiin tyhjissä halleissa, ilman katsojia.

Kuopion kolkossa tyhjässä hallissa Lukko voitti torstaina KalPan oudossa ottelussa. Lukon varakapteeni Toni Koivisto kertoi, että pelaajien oli vaikea saada kunnon latinkia päälle, vaikka kummallakin joukkueella oli panosta matsissa.

Kun katsojat puuttuivat, puuttui paljon.

Todettakoon nyt selväsanaisesti, kun aiheeseen palaan, että Liigan pikapäätös sarjan keskeyttämisestä oli ehdottomasti oikea.Ihan kaikilla pyörivät päässä urheilua tärkeämmät asiat.

Lisäksi maiden rajat alkoivat mennä kiinni sitä tahtia, että esimerkiksi Liigan kymmenillä ulkomaalaispelaajilla oli aito huoli ehtimisestä kotiin ajoissa.

Kirjoitin viime lauantain Länskärin urheilusivujen kolumnissa, että Lukko ansaitsi mitalin. Virallisesti se ei sitä saa, eikä myöskään runkosarjan voittaja Kärpät mestaruutta.

Perustelin, ettei runkosarjaa reilumpaa tapaa mitalien jakamiseen ei löydy. Ratkaistaanhan esimerkiksi jalkapallossa käytännössä kaikki liigamestaruudet edelleen ilman pudotuspelejä.

Eilen keskiviikkona Liiga myönsi, että näinhän se on. Liiga julkaisi runkosarjan lopullisen sarjataulukon, vaikka kuusi ottelua jäi pelaamatta. Kärpät oli ensimmäinen, Lukko toinen ja Tappara kolmas.

Mitaleja ei kuitenkaan jaeta.

Edelleen arvelen, että yksi selitys on raha. Pelaajasopimuksissa on usein mitalibonuksia. Mistä eurot niiden maksamiseen, jos seurat menettävät pudotuspelituotot? Lukon tapauksessa puhutaan vähintään sadoista tuhansista euroista.

Siksi Lukko-yhteisö saa tyytyä moraaliseen mitaliin.

Vieläpä mitaliin, jota kannattajat ja katsojat eivät päässeet yhdessä joukkueen kanssa kokemaan. Mutta näkyypä lopullinen sijoitus - siis toinen - sentään tulevina vuosinakin liigatilastoissa.

Se vahvistaa minkä päävalmentaja Pekka Virta Länsi-Suomelle sanoi: kukaan ei voi ottaa pois sitä, että Lukko pelasi erinomaisen kauden.

SM-hopeaa Lukko on viimeksi voittanut vuonna 1988. Odotukset nousivat taas kerran, kun Lukko oli vuonna 2020 Liigan kovakuntoisin joukkue. Lukosta aisti vahvasti, että joukkue uskoi aidosti tekemiseensä ja mahdollisuuksiinsa mennä niin sanotusti päätyyn saakka.

Liigaseurat ovat käynnistäneet yt-neuvotteluja. Taloudelliset menetykset eivät jää pudotuspelituottojen nollaantumiseen. Korona kurittaa yrityksiä kovalla kädellä, tulossa on kassakriisiä, lomautuksia, leikkauksia ja jopa konkursseja. Se tulee vähentämään yhteistyökumppanien satsauksia liigakiekkoon.

Kun seurayhtiöiden tulot laskevat, pitäisi myös pelaajapalkkoja saada painettua alas. Se on tunnetusti vaikeaa. Laiha lohtu liigaseuroille on, että korona kiusaa yhtä lailla muiden eurooppalaisten sarjojen seuroja.