Maailmaa hädin tuskin tunnistaa

Viime viikkojen aikana maailma on muuttunut niin paljon, että sitä hädin tuskin tunnistaa. Kaikkialla on haasteita, sulkemisia ja lakkauttamisia, sanoi Tallink Gruppin toimitusjohtaja Paavo Nõgene maanantaina Tallinnassa.

Jo se, että Nõgene puhui Tallinnassa, kertoo paljon. Hänen piti olla Raumalla juhlistamassa suurta hetkeä, virolaisvarustamon tulevan lippulaivan tuotannon aloitusta.

Raumalla rakennettavan matkustaja-autolautan pitäisi aloittaa liikennöinti tammikuussa 2022 Helsinki–Tallinna-reitillä.

Näinä aikoina nuo konditionaalimuodot (-isi) yleistyvät uutisissa, kun koronakriisi luo epävarmuutta melkein kaikkeen toimintaan.

Toistaiseksi RMC:n kaksi laivaprojektia, Wasaline ja Tallink, etenevät suunnitelmien mukaan.

Tallinkin tilanne on haastava, totesi Nõgene. Totisesti onkin.

Vuoroja on vähennetty, reittejä muutettu ja osa laivoista makaa satamissa. Turussakin Tallink Siljan terminaali suljettiin koronan takia lauantaina. Laivaan otetaan nyt vain rahtia ja automatkustajia.

Huoltovarmuuskeskus tukee varustamoja sen verran, että vienti ja tuonti turvataan. Muuten olisimme lirissä. Suomi on kuin saari.

Virossa ja Latviassa Tallink-konserni irtisanoo toistasataa ihmistä lähinnä hotelleistaan.

RMC:n tilauskirjan alkupää täyttyy lautoista. Wasalinen ja Tallinkin lisäksi telakkayhtiöllä on aiesopimus kahdesta laivasta Tasmaniaan.

Nämä laivat tekevät sillan hommia. Niillä kulkee rahtia sekä ihmisiä töihin, opiskelemaan ja muille asioille. Peruskuorman päälle tulee toki matkailijoita ja huvireissaajia.

Meyerin Turun-telakalle koronakriisi on paljon pahempi peikko. Turussa kun rakennetaan valtavia risteilijöitä, joille ihmiset menevät viettämään vapaa-aikaansa.

Mitä kauemmin koronakriisi jatkuu, sitä kauemmin kestää ennen kuin USA:n, Britannian ja Saksan seniorikansalaiset uskaltavat taas pitkiä laivareissuja ostaa.

Pahimmassa tapauksessa risteilyt menevät pois muodista. Se olisi kova isku Suomelle.