Maailman meret huonossa hapessa, tahtoa tarvitaan

Sinilevä näyttää pahimmillaan tältä.
Sinilevä näyttää pahimmillaan tältä. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Maailman meriin päättyy vuosittain 8–10 miljoonaa tonnia muoviroskaa, josta suurin osa tulee jokien kuljettamana, rantakaupungeista tai kalastuksesta. Ongelma ei kuitenkaan ole pelkästään lämpimämpien merien ongelma. Suomessakin ravinteet, roskat ja rehevöityminen saavat monet rannoilla miettimään asiaa.

Äskettäisten, ilmastonmuutoksesta johtuvien helteiden takia on esim. Kanadan merialueilla kuollut valtavia määriä kaloja ja muita meren eläimiä. Valtamerillä meren lämpötilan nousu synnyttää hirmumyrskyjä, joita on esiintynyt erityisesti Karibian meren alueella. Tyynellä valtamerellä tehtiin 50-luvulla ja 60-luvulla atomipommikokeita, joiden vaikutuksia meren eläimiin ja ihmisiin ei ole selvitetty ainakaan julkisesti.

Vielä 70-luvulla meren tila kiinnosti vain harvoja, mutta kaloissa havaitut vauriot ja saastumisen merkit uimarannoilla aloittivat mielenkiinnon asiaan. Mediaan alkoi tulla kuvia muoviroskan täyttämistä merialueista ja suurista öljylautoista laivareiteillä ja säiliölaivojen onnettomuuspaikoilla.

Välimeren alueen turistirannoilla ongelma näkyi varsin selvästi jo 80-luvulla.

Itämeri on myös yksi saastuneimpia meriä. Senkin ongelmat alkoivat jo vuosikymmeniä sitten, kun mereen päästettiin suuria määriä jätevesiä ja sodan aikana uponneissa laivoissa oli erilaisia kemikaaleja, joiden vaikutusta mereen ei ole selvitetty.

Itämeri on yksi maailman herkimmistä meristä, joka kärsii erityisesti rehevöitymisestä. Myös ylikalastus, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja ilmastonmuutos uhkaavat Itämerta. Suomessa erityisesti Itämeren rannikkovedet voivat huonosti.

Suomessa toimii useampia organisaatioita Itämeren suojelemiseksi ja lisää vastaavaa toimintaa tarvitaan. Erityisesti cleantech-yrityksiä kiinnostaa saastumisen vähentämiseen liittyvän tekniikan kehittäminen.

Itämeren rantavaltiot ovat sitoutuneet parantamaan Itämeren tilaa merkittävästi. Valtiot allekirjoittivat Itämeren suojeluun tähtäävän toimenpideohjelman, Baltic Sea Action Planin, hieman yli kymmenen vuotta sitten.

Tällä hetkellä ohjelman tavoitteista ollaan jäljessä, ja uusi Itämeren suojelun toimenpideohjelma tulee voimaan vuosille 2021–2030.

Keskeinen asia on poliittinen tahto tehdä päätöksiä ja säätää lakeja merialueiden suojeluun liittyen sekä valtiollisella tasolla että kuntatasolla.

”Itämeri on yksi maailman herkimmistä meristä, joka kärsii erityisesti rehevöitymisestä. Myös ylikalastus, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja ilmastonmuutos uhkaavat Itämerta.”

Pertti Salo

Eurajoki