Maapallo ei ole pohjaton raaka-ainevarasto, planeetalla on rajansa

Maapallon luonnonvaroja on tuhottu historian aikana varsin suruttomasti ja varsin itsekkäistä syistä. Tulevia sukupolvia ei ole kovin paljon ajateltu ja edelleen meno on varsin vastuutonta. Siksi olisi tärkeää muuttaa ajattelutapaa ja miettiä, miten materiaaleja ja resursseja käytetään.

Kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan rajoista. Planeettamme ei ole pohjaton raaka-ainevarasto, joka ei koskaan ehdy. Päin vastoin, ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn.

Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Maapallon kantokykyyn liittyvät asiat ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tila, kasvihuonekaasupäästöt tai merien tila.

Ihmisen aiheuttama ympäristökuormitus ylittää nykyisin monilta osin maapallon kantokyvyn rajat, mikä vaikuttaa merkittävästi ihmisten hyvinvointiin. Kestävän kehityksen päämääränä on säilyttää hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävä kehitys koostuu ekologisesta kestävyydestä, taloudellisesta kestävyydestä sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Se edellyttää vastuullista teknologiaa ja raaka-aineiden kierrätystä.

Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa 1987. Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn.

Satakunnassa on jo varsin monia organisaatioita, jotka hoitavat kierrätystä ja materiaalin uudelleen käyttöä ja siinä on tulevaisuus ja mahdollisuus lisätä vastuullisuutta paikallistasolla. Koska markkinoille tulvii koko ajan uusia laitteita ja materiaaleja, on kierrätyssysteemin kehittäminen yhä tarpeellisempaa.

Toivottavasti on mahdollista saada aikaan poliittinen yhteisymmärrys kestävän kehityksen periaatteista kaikilla hallinnon tasoilla. Kuntatasollakin on hyvä miettiä, miten kestävää kehitystä tuetaan, mutta keskeistä on suurvaltojen ja suurten teollisuusmaiden suhtautuminen asiaan.

Pertti Salo

Eurajoki