Medialukutaito on uusi kansalaistaito

Kuva: Pekka Lehmuskallio

Suomalaisista 75 prosenttia pitää todennäköisenä tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrän kasvua Suomessa tänä ja ensi vuonna. Neljä kymmenestä pitää tätä jopa erittäin todennäköisenä. Vain neljä prosenttia pitää kasvua epätodennäköisenä. Tiedot käyvät ilmi Uutismedian liiton kyselystä.

Suomalaiset uskovat myös, että tietoisesti harhaanjohtavaa vaikuttamista on eniten odotettavissa Venäjän suunnalta.

Huolestuttavaa on se, että vain reilu kolmannes suomalaisista aikuisista uskoo suomalaisten erottavan jonkin ulkopuolisen tahon, kuten vieraan valtion tai epäjärjestystä lietsovan tahon pyrkimykset vaikuttaa käsitykseemme yhteiskuntamme todellisesta tilasta.

Omiin kykyihinsä harhaanjohtavan tiedon erottamisessa uskoo sen sijaan kaksi kolmesta. Joka neljäs uskoo erottavansa nämä vaikutusyritykset jopa erittäin hyvin.

Onneksi meillä on nippu hyviä keinoja, joiden avulla voimme estää jonkin muun tahon vaikuttamisaikeet väärällä informaatiolla. Kriittinen ajattelu, media-lukutaito, useiden lähteiden käyttö, luotettavien medioiden seuraaminen, vapaa ja riippumaton media, faktojen tarkistus, avoimuus, koulutus ja laaja sivistys ovat erittäin hyviä työkaluja väärän tiedon havainnoinnissa.

Medialukutaidon tulisi olla kansalaistaito. Se on perinteistä lukemista tai kirjoittamista laajempi taito, koska se edellyttää, että vastaanottaja näkee myös ilmiselvien merkitysten taakse.

Ennen median välittämät viestit olivat pääosin yksisuuntaisia eli ihmiset lukivat lehtiä, kuuntelivat radiota tai katsoivat televisiota. Nykyään sosiaalinen media on tehnyt median tiedonvälityksestä kaksisuuntaista. Uutisen kuullessaan tai lukiessaan sitä voi kommentoida reaaliajassa ja sen voi lähettää eteenpäin.

Kuka tahansa saa siis mielipiteensä suuren yleisön kuuluviin nopeasti ja helposti. Tällöin myös fakta ja mututieto sekoittuvat helposti. Terveeseen kriittisyyteen kuuluukin pohtia viestin lähettäjän ja välittäjän lähtökohtia sekä motiiveja. Someviidakossa pääsee melko pitkälle jo miettimällä, onko kyseessä fakta vai yhden ihmisen mielipide.