Menoleikkauksilla suojataan suurituloiset

Mielipidekyselyilläkin on haettu tukea sille, että valtiontaloutta tasapainotettaisiin menoleikkauksilla.

Tämä tietäsi sitä, että koronapandemiasta ja Venäjän julmasta hyökkäyksestä Ukrainaan koituva velkalasku maksatettaisiin pienituloisilla, joita palveluista leikkaaminen kipeimmin koskisivat.

Laskuista suojatut suurituloiset eivät välttämättä elämänsä tueksi yhteiskunnan palveluja edes tarvitse. Se ei kyllä talousosaamisesta kerro yhtään mitään, jos ei valtiontalouden sopeuttamiseksi keksitä muuta vaihtoehtoa kuin menoleikkaukset.

Kysymys kuuluukin, että voitaisiinko taloutemme tasapainottaa menoleikkausten sijasta muilla toimilla, kuten esimerkiksi työllisyydellä ja talouskasvulla. Mutta meillä mennään siitä läpi, mistä aita on matalin. Näin talouttamme sopeutetaan vain pienituloisille kurjuutta lisäämällä.

Sama koettiin myös 2015, kun keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus pakotti lain uhalla ammattiyhdistyliikkeen hyväksymään kilpailukykysopimuksen. Kiky-sopimuksen seurauksena työntekijöiltä ja toimihenkilöiltä siirtyi jopa miljardeja euroja työnantajaleirin kassaan.

Keskustaläheisen Maaseudun Tulevaisuuden kyselyyn vastanneista 64 prosenttia kannatti menojen leikkaamista. Kyselyyn osallistuneista kokoomuslaisista, keskustalaisista ja perussuomalaisista jopa yli 80 prosenttia kannatti menoleikkauksia verokorotusten sijaan.

Sen sijaan veronkorotuksia eniten kannattivat vasemmistoliiton vastaajat. SDP:n osallistujista hieman yli puolet kannatti menoleikkauksia, ja vihreissä kannat olivat vaihtoehtojen välillä lähes tasan. Lehden kyselyssä ei leikkauskohteita kyselty.

Pentti Välimaa