Metsä Groupin investointipäätös hyödyttää koko Suomea

Tällainen siitä tulee. Metsä Fibren uusi biotuotetehdas, jonka ytimenä on suuri moderni sellutehdas, valmistuu suunnitelmien mukaan vanhan viereen Kemissä vuoden 2023 kesällä.


Metsä Group julkisti torstaina odotetun päätöksensä: yhtiö rakentaa Kemiin uuden sellutehtaan. Hintalapussa lukee 1,6 miljardia euroa.

Tehdas työllistää noin 250 ihmistä ja suorassa arvoketjussa arviolta 2500. Rakentamisessa noin 10 000 henkilötyövuotta. Nämä painottuvat Pohjois-Suomeen, jota iso investointi piristää tuntuvasti.

Hyödyt leviävät koko maahan.

Uusi tehdas tarvitsee puuta 7,6 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vanha tehdas syö 4,5 miljoonaa kuutiota vähemmän vuodessa. Puukaupassa, puunkorjuussa ja kuljetuksissa on tarjolla työtä ja toimeentuloa.

Tehdas tulee tuottamaan 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtisellua vuodessa. Se tarkoittaa noin 500 miljoonan euron vuotuista vientituloa Suomelle. Se on erinomainen uutinen kansantaloudellemme.

Tehtaasta tulee myös voimalaitos. Uusiutuvaa sähköä syntyy 2,5 prosenttia Suomen tuotantomäärästä.

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen arvioi biotuotetehtaan kotimaisuusasteeksi 70 prosenttia.

Osansa investoinnista saavat muun muassa Valmet, ABB ja suunnittelutoimistot. Potentiaalisia laitetoimittajia löytyy myös Rauman seudulta.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä julistaa yhtiön tärkeimmäksi tavoitteeksi suomalaisen metsän arvon lisäämisen.

Arvostelijat sanovat, että sellun kaltaista bulkkituotetta tehtailemalla suomalaisen metsän jalostusarvo laskee.

Hämälä vastaa, että yhtiössä tehdään aktiivisesti töitä pidemmälle jalostettujen metsätuotteiden kehittämiseksi. Tuttu ja tylsä sellu mahdollistaa tuotoillaan tätä työtä. Moderni ja tehokas sellulinja vielä nostaa tuoton uudelle tasolle.

Raumalaisittain mukavaa kuultavaa on Metsän vahva luotto sellumarkkinaan. Havusellun, jota täällä valmistetaan, kulutus tulee kasvamaan. Sellua tarvitaan nykyistä enemmän pehmo- ja hygieniapapereihin, pakkauskartonkeihin, erikoispapereihin ja Aasiassa myös painopapereihin.

Metsän pomot kiittelivät valtion ymmärtäneen esimerkiksi infra- ja rahoitustarpeet. Toivottavasti samaa päästään sanomaan UPM:n kohdalla ja biopolttoainejalostamo nousee Kotkaan, eikä Rotterdamiin.