Metsäkeskustelussa ei yksimielisyyteen Suomessa päästä

Metsäkeskustelu roihahti Suomessa jälleen kerran liekkeihin, kun Euroopan komissio linjasi metsästrategiaansa. Valmisteluvaiheessa julkisuuteen vuodettiin luonnos, jonka mukaan avohakkuita pitäisi välttää.

Viime viikolla julkaistussa strategiassa linjaus oli maltillisempi: avohakkuiden tulisi olla perusteltuja.

Se oli yksi esimerkki Suomen onnistuneesta lobbauksesta. Suomi saa edelleen elää ja vaurastua metsästä.

Suomen vaikutus näkyi myös EU:n ilmastopaketissa. Hiilinielutavoitteet eivät lopulta olleetkaan niin kovia kuin pelättiin – tai toivottiin.

Ympäristöliike puhuukin epäonnistumisesta.

Greenpeacen maatalous- ja metsäasiantuntija Sini Eräjää arvosteli Helsingin Sanomissa, ettei Suomesta kuulu Brysseliin juuri ollenkaan ilmasto- ja luontomyönteisiä näkökantoja. ”Joka kerta kun sanotaan metsä, Suomi sanoo ei”, Eräjää kärjisti.

EU-maat saavat itse päättää, millä tavalla puuta korjataan metsästä, lupasi EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius.

Ympäristökomissaari korosti metsänomistajien roolia luonnon kestävyyden tukemisessa. Suomessa metsistä 60–70 prosenttia on yksityisessä omistuksessa. Kyse on merkittävästä varallisuudesta ja tuloista.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä puuttui keskusteluun Helsingin Sanomien haastattelussa. Hämälä painotti, että metsien käsittelyn muuttaminen on viime kädessä metsänomistajien vastuulla.

Hän arvioi, ettei metsäkeskustelussa koskaan päästä yksimielisyyteen.

Joidenkin mielestä olisi hyvä, jos Suomessa olisi vähemmän metsäteollisuutta. Puuta säästyisi ja metsäluonto muuttuisi monimuotoisemmaksi – ehkä ilmastonmuutoksen torjunta voisi olla Suomelle hyvää bisnestäkin.

Hämälä vastasi korostamalla metsäklusterin merkitystä Suomen taloudelle ja työllisyydelle. ”Kyllä tänne sitä tulovirtaa tarvitaan”, hän totesi ja suositteli hakemaan ”taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen tasapainoa”.