Mikä auttaa koulupudokkaita?

”Koulutus on parasta mitä yhteiskunta voi nuorelle antaa”, toteaa kansanedustaja Matias Marttinen kolumnissaan Länsi-Suomessa. Matias ruotii kolumnissaan Suomen hallituksen esitystä oppivelvollisuuden pidentämiseksi 18 vuoteen. Hän toteaa, että uudella lailla ei saada aikaan koulupudokkaiden määrän vähentämistä.

Samalla hän toteaa, että oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole hyvä asia. Matias ei hyväksy sitä, että laki tuo oppikirjat maksuttomiksi. Hänen mielestään lisäksi koulumatkoihin käytetään liikaa rahaa.

Oppivelvollisuuden laajentamisessa on kyse ennen kaikkea osaamistason nostamisesta koko yhteiskunnan tasolla. Suomessa edelleen noin 15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Näin myös Matias toteaa. On todettava, ettei ole tarkoituksenmukaista nuoren jättäytyä kolulutusjärjestelmän ulkopuolelle 16-vuotiaana. Oppivelvollisuus varmistaa sen, ettei alaikäinen nuori voi kokonaan keskeyttää opintojaan. Kunnille ja koulutuksen järjestäjille tulee velvollisuus tukea nuoria oppivelvollisuuden suorittamisessa ja seurata sen toteutumista. Tätä ei Matias ole ilmeisesti huomannut.

Matiakselle voisi kehottaa lukea lakiuudistus uudelleen. Työmarkkinoilla ei yksinkertaisesti enää pärjää ilman toisen asteen tutkintoa. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on noin 45 % ja laskee koko ajan. Matalamman koulutustason työpaikat vähenevät Suomessa. Kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus.

Matias kantaa huolta koulupudokkaista. Huoli on varmaan aiheellinen, mutta uskon, että oppivelvollisuus on varmin keino tavoittaa nämä nuoret. Heikoimmin pärjäävät oppilaat hyötyvät koulutuksen jatkamisesta eniten. Hallituksen esityksessä ohjaus- ja tukitoimiin kohdennetaan yli 20 miljoonaa euroa kokonaan uutta rahaa. Oppivelvollisuusuudistus tarvitaan, koska aiemmat toimet eivät ole olleet riittäviä. Olennainen osa uudistusta on koulutuksen maksuttomuus, joka ulottuu myös matkoihin ja mateeriaaleihin. Maksuton koulutus on asia, joka hyvinvointivaltiolla on varaa tarjota nuorilleen.

Osana uudistusta vahvistetaan myös ohjausta ja tukea, kun rahoitusta kohdennetaan kunnille ja koulutuksen järjestäjille putoamisvaarassa olevien ohjaukseen. Lisäksi oppilas – ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, ja sen jälkeen vielä vuosittain lisää saman verran. Vuonna 2023 tuki on 29 miljoonaa euroa.

Oppivelvollisuusuudistus maksaa 129 miljoonaa euroa. Tämä täysi määrä kuluu vasta vuonna 2024. Ensi vuonna 2021 uudistus maksaa 22 miljoonaa euroa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Muutos tulee voimaan ikäluokka kerrallaan syksystä 2021 alkaen vaiheittain. Muistetaan vielä se, että kunnat ja koulutuksen järjestäjät saavat uudistuksesta aiheutuvat kulut täysimääräisesti takaisin valitolta.

Koulutustason noustessa nuorten asema työmarkkinoilla paranee. Niinpä yhä useammalla on paremmat mahdollisuudet myös työllistyä. Edelleen kun tulonsaajien määrä kasvaa, tulee kunnille lisää verotuloja ja sosiaalikulujen määrä vähenee. Näin ollen oppivelvollisuusuudistuksesta tulee pitkällä aikavälillä kustannusneutraali.

Tapio Ailasmaa

kaupunginvaltuutettu, Vas.

Lisää aiheesta

Vain tilaajille Oppivelvollisuuden pidentäminen ei vähennä koulupudokkuutta