Miksi harvempi haluaa opettajaksi?

Luokanopettajakoulutukseen hakijamäärät ovat lähes puolittuneet kuudessa vuodessa, uutisoi Helsingin Sanomat. Ensisijaisia hakijoita oli vuonna 2013 noin 4 800, mutta tänä vuonna enää 2 800.

Trendi näkyy selvästi myös Raumalla.

Turun yliopiston luokanopettajan koulutukseen Raumalle haki kolme vuotta sitten 1 215. Tänä vuonna hakijoita oli 871.

Samaan koulutukseen Turkuun oli enemmän halukkaita. Silti Turunkin hakijamäärä putosi kolmessa vuodessa selvästi.

Pulaa opettajista ei näillä hakijamäärillä tule. Luokanopettajan koulutukseen hyväksytään alle kymmenen prosenttia hakijoista.

Hakijamäärien pienentymistä selittävät muun muassa ikäluokkien pienentyminen ja muutaman vuoden käytössä ollut ensikertalaiskiintiö.

Silti selvää on, että luokanopettajan työn vetovoima on vähentynyt. Ilman muuta pitää selvittää, mitä laskevan trendin takaa löytyy.

Hesarin haastattelemat asiantuntijat mainitsivat ammattiin liittyvät kielteiset mielikuvat yhdeksi syyksi hakijamäärien vähenemiselle.

Koulumaailmaa käsittelevä uutinen on yleensä aina negatiivinen, sanoi opetusneuvos Armi Mikkola opetusministeriöstä.

Kyllä väitteessä perää on. Se heittää haasteen medialle. Tässäkin aiheessa pitäisi muistaa nostaa esille myös hyviä uutisia. Kyllä niitä löytyy.

Käsityö on kriisissä oppiaineena, kertoi puolestaan Turun Sanomat. Uutisessa todettiin käsityön suosion valinnaisaineena romahtaneen peruskoulun kasi- ja ysiluokilla.

Aiheesta keskusteltiin Länsi-Suomessa vuosi sitten. Silloin tikun nokassa oli monimateriaalinen käsityö, jonka suurimmaksi ongelmaksi nähtiin, ettei se innosta oppilaita.

Monimateriaalisuus tarkoittaa, ettei enää ole teknistä ja tekstiilikäsityötä omina aineinaan, vaan kaikille opetetaan kumpaakin.

Turun yliopistossa käsityönopettajien koulutus on keskitetty Raumalle. Hakijamäärä alenee uhkaavasti.

”Ilman muuta pitää selvittää, mitä laskevan trendin takaa löytyy.”