Kokoomusjohtoisen Petteri Orpon hallituksen koulutukseen liittyviä leikkauksia vastustavien opiskelijoiden ymmärryksen yli menee se, miksi muun muassa valtion velkaantumisen nimissä koulutuksen edellytyksistä leikataan juuri nyt, kun taloudellinen taantuma on jo nähtävissä. Suomen työelämä tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Se mahdollisuus myös heikkenee, kun hallitus leikkaa aikuiskoulutuksesta.
Mistä siis hallituksen koulutusleikkauksista on kyse? Löytyisikö vastaus 1970-luvulta aloitetusta koulu-uudistuksesta? Sen myötä luotiin kaikille mahdollisuus kouluttautua maksuttomasti niin pitkälle kuin henkiset rahkeet riittävät.
Suomen poliittisessa elämässä ei suinkaan silloinen koulu-uudistus mennyt läpihuutojuttuna maaliin. Sitä muun muassa kokoomuksen poliittinen johto vastusti. Kokoomus leimasikin sen tasapäistämisuudistukseksi. Uudistushan tarjosi myös varattomien perheiden lapsille mahdollisuuden kouluttautumiseen.
Nyt Orpon hallituksen koulutusleikkaukset muun muassa opinto-ja asumistukineen ovat niin rajuja, että Suomessa opiskelu on mahdollista vain varakkaiden perheiden lapsilla, kuten se oli ennen ”tasapäistävää” koulu-uudistustakin.
Opiskelijoista moni joutuu rajujen tukileikkausten jälkeenkin rahoittamaan opiskeluaikaista elämäänsä joko lainarahalla tai hakeutumaan työhön. Se taas pidentää opiskeluaikaa. Hallituksen leikkaukset johtanevat myös siihen, että ilman opiskeluaikaista työtä opiskelu käynee mahdottomaksi kohtuuttomuuksiin nousevan lainataakan takia.
Pentti Välimaa