Miksi normaalit sateet karttavat Raumaa, mutta ukkoskuurot eivät?

Vähäsateisuus on tyypillistä Raumalle ja sen lähikunnille, ja kuluvana vuonna ilmiö on ollut erityisen haitallinen.

Viljan ja vihannesten parhaalla kasvukaudella sademäärä Rauman seudulla jäi täysin riittämättömäksi.

Ainoa kunnon sade sattui Raumanmeren juhannusjuhlien aikaan, jolloin vettä tuli niin paljon, että porttien avaamista piti siirtää usealla tunnilla.

Kesäkuussa alkanut ja koko heinäkuun vaivannut yhtäjaksoinen helleaalto, ja mittaushistorian lämpimin heinäkuu vain pahensivat tilannetta.

Mistä tällainen, erityisesti Rauman seudulle harmillinen vähäsateisuus voi johtua?

Salpausselän harjumuodostelma, jonka läntisin jatke sukeltaa mereen Kemiönsaaren ulkokärjessä, jakaa lähestyvät saderintamat kahtia. Harjun eteläpuolella sataa enemmän kuin sen pohjoispuolella.

Näin opetettiin koulussa sääopin tunneilla.

Länsirannikolla, jossa Salpausselkä ei kohoa paljonkaan ympäristöään korkeammalle, harjun ohjausvoima heikkenee.

Sen sijaan Suomenlahti ja Pohjanlahti imaisevat lounaasta lähestyviä saderintamia puoleensa.

Usein käy niin, että saderintama jakaantuu Rauman seudun kohdalla, joka jää kokonaan ilman sadetta.

Kun esimerkiksi 13.7 yhtenäinen saderintama ylitti koko länsirannikon, Eurassa ja Porissa oli runsaita sateita.

Turussakin rankkasade tulvi kaduille ja kiinteistöjen kellareihin, mutta Rauman seudulla ei satanut tippaakaan.

Lännestä lähestyvät saderintamat suuntaavat Rauman seutua hipoen kohti koillista.

Ukkossateet poikkeavat tästä säännöstä, etenkin lämpöukkoseksi nimetyn ilmiön yhteydessä.

Ne kehittyvät kesän aikana iltapäivisin seuduilla, joissa auringonpaiste nostaa paikallisen lämpötilan korkeaksi.

Kosteasta ilmasta muodostuvat kumpupilvimöykyt kasvavat korkeutta ja muuttuvat salamoiviksi ukkospilviksi, jotka aiheuttavat lyhytaikaisia, mutta rankkoja, täysin paikallisia kaatosateita.

Näin tapahtui Raumalla 29.7. ja 30.7, jolloin molempina päivinä satoi tunnin aikana runsaat 40 mm.

Paikallisia sateita voidaan luoda kylvämällä pilviin kemikaaleja, kuten hopeajodia ja aerosolihiukkasia, jolloin ilmakehän kosteus tiivistyy niiden kiteisiin ja muuttuu sateeksi.

Kuivana kautena, jolloin sateen tarve on suurin, ilman kosteus on kuitenkin niin vähäistä, että menetelmällä ei pystytä luomaan sadetta tyhjästä.

Kannattaisi tutkia, olisiko Olkiluodon ydinvoimalan lämpimältä lauhdevesialueelta ilmaan nouseva kosteus riittävän suurta paikallisen sateen tekoon kemikaalien avulla.

Vallitsevat luodetuulet toisivat sadepilvet sopivasti Rauman seudulle. Ilmeisesti näin aikaansaadut sateet olisivat heikkoja, mutta jos niitä saataisiin kesäkaudella toistuvasti, koituisi tästä maataloudelle suurta, vaikkakin paikallista hyötyä.

Sateettomuus on erityisen suuri ongelma Arabian rutikuivalla niemimaalla. Arabiemiirikuntien hallitus on myöntänyt kansainvälisille tutkimuslaitoksille yhteensä 5 miljoonan taalan apurahaa sateentekoa koskeviin tutkimuksiin. Suomen Ilmatieteen laitos sai tästä apurahasta käyttöönsä 1,5 miljoonaa taalaa.

Mikäli sateenteko onnistuisi tavalla tai toisella, se olisi suuren rahan arvoinen keksintö.

Arabian niemimaan rikkaat valtiot maksaisivat toimivasta menetelmästä muhkean palkkion ja sademäärän mukaiset lisäbonukset.

Keksintö olisi maailmanlaajuinen sensaatio.

”Usein käy niin, että saderintama jakaantuu Rauman seudun kohdalla, joka jää kokonaan ilman sadetta.”

Kirjoittaja on raumalainen merikapteeni