Miljoona kiloa lisää kalaa lautasille

S-ruokakaupoissa tuoreen kalan myynti on kasvanut noin 20 prosenttia, yli miljoona kiloa, vuodessa.

Näin nopea, suuri ja pysyvän tuntuinen muutos on harvinaista vähittäiskaupassa. Muutos on toivottu, sillä kala on terveellistä ruokaa.

Ehkä kalan suosiota lisää myös se, että ihmiset ovat yhä ympäristötietoisempia, arvioi Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm S-ryhmän tiedotteessa.

Kala maistuu suomalaisille, mutta kotimaisen kalan osuus on vähentynyt. Vielä 1980-luvun alussa puolet syömästämme kalasta tuli Suomesta.

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2018 suomalaiset söivät kotimaista kalaa vajaat neljä kiloa, mutta tuontikalaa yli yhdeksän kiloa fileepainoksi muutettuna.

Ulkomainen kala on suurimmaksi osaksi Norjassa kasvatettua lohta.

Luken mukaan norjanlohen jälkeen eniten ulkomaisista kalatuotteista ostetaan tonnikalasäilykkeitä ja -valmisteita, kasvatettua kirjolohta, sillisäilykkeitä, pakastettua seitiä sekä katkarapuja ja katkaraputuotteita.

Kotimaisen kalan selvä ykkönen on vastaavasti kasvatettu kirjolohi. Luken tilastot kertovat, että kotimaisista luonnonkaloista eniten syödään muikkua, haukea, ahventa, kuhaa, silakkaa ja siikaa.

Enemmänkin varmasti menisi, jos olisi tarjontaa. Ammattikalastus on Suomessa ahtaalla.

S-ryhmän kalamyyntitilaston kärjessä ovat kirjolohen jälkeen muikku sekä silakka-, kuha- ja siikafileet.

Se kertoo, että kuluttajat hakevat enimmäkseen kalaa, josta ruoka syntyy helposti.

Varsinkin arkiruokailussa on nähtävissä selvää markkinarakoa myös kotimaisille kalapihveille, -puikoille, -pullille ja -säilykkeille. Uutuuksia onkin ilmestynyt ruokakauppoihin.

K-ryhmän ruokatrendeissä kärkeen nousee tiedostava kuluttaminen. Se näkyy lähiruoan ja eettisen ruoan suosimisena sekä ympäristöystävällisinä valintoina.

Kesko uskoo esimerkiksi silakan suosion kasvavan. Sitä Itämeressä piisaisi.