Millainen on onnistuneesti ikääntyvä Satakunta?

Viime päivien uutiset vanhusten hoidosta ovat järkyttäneet suomalaisia – myös minua. Tuntuu pahalta, että vasta nyt tartumme asiaan. Ongelmat ovat tulleet laajalti näkyviksi ja näin ei voi jatkua. Vanhusten määrän kasvaessa palveluja tulee uudistaa, jotta pystymme vastaamaan haasteisiin joustavammin ja ihmisläheisesti.

Vanhustyön asiantuntijat ovat jo pitkään puhuneet hyvistä eurooppalaisista malleista. Meidän tulee ottaa nämä suositukset nyt vakavasti ja suunnata myös resursseja tähän työhön. Esimerkiksi Hollannissa vanhustenhoitoa on kehitetty ennakkoluulottomasti.

Tästä palveluasumisen esimerkkinä vaikkapa Hogeweyk, joka on muistisairaille rakennettu oma kylä. Virikkeelliseen ympäristöön puistoista harrastustoimintaan on varattu omia tiloja ja palveluja. Ravintolasta voi tilata maittavia ruoka-annoksia, kauppa-asiointia voi tehdä tuetusti tai omatoimisesti.

Samoista asioista kiinnostuneet asukkaat ovat samassa yhteisössä. Parasta on, että konsepti on lähtöisin hoitohenkilöstöltä, työn parhaiten tuntevilta osaajilta. Huomioitavaa on, että Hollanti on profiloitunut myös kliinisen tutkimuksen rahoituksen saamisessa.

Meillä Suomessakin virikkeinen ja kodikas ympäristö takaa turvaa ja antaa mahdollisuuksia liikunnan aktivoimiseen, kuntouttavaan toimintaan ja yhteisöllisyyteen. Huomiota tulee kiinnittää lisäksi ravinnon merkitykseen. Aliravitsemus on tutkitusti monen ikäihmisen arkea.

Lääkehoito ei ole myöskään ongelmatonta. Liiallisesta tai väärästä lääkityksestä johtuvat ongelmat heikentävät ihmisen elämänlaatua ja voivat lisätä kustannuksia.

Länsirannikolla on selvitetty erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia erikoissairaanhoidossa Varsinais-Suomen ja Vaasan sekä Satakunnan sairaanhoitopiirien kesken. Länsirannikon miljoonapiiri takaisi tasavertaiset ja tehokkaat palvelut yhdistämällä resursseja ja Turun yliopiston osaamisen koko länsirannikon väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sijaintimme Turun ja Vaasan sairaanhoitopiirien välissä antaa meille hyviä edellytyksiä ja kilpailukykyä.

Konkreettinen kehittämistoimi olisi geriatrin professuurin perustaminen Satasairaalaan. Siihen haettavan rahoituksen turvin voisimme kehittää maakuntamme vanhusten hoitoa. Tutkimustieto vahvistaa entisestään alueemme osaamista. Se lisää myös kilpailukykyä ja kiinnostavuutta hoitohenkilöstön keskuudessa.

Tälläkin sektorilla lääkäripula on ilmeinen ja hektistä kliinistä hoitotyötä tekevillä olisi täten mahdollisuus osallistua oman tieteenalansa tutkimukseen. Tutkimuksellista väestöpohjaa voi laajentaa koko miljoonapiirin alueelle.

Geriatria on tulevaisuuden ala, joka vaatii myös resursseja. Professuuri olisi tärkeä avaus ja osoittaisi Porin ja Satakunnan halua kehittää entisestään yhteistyötä yliopistokoulutuksen suuntaan. Tutkimus- ja kehittämistyö olisi integroitava soteuudistukseen, toteutuu se sitten missä muodossa tahansa. Satakunta voi selkeällä arvovalinnalla vanhusten puolesta profiloitua turvallisena ja laadukkaana ikäihmisten asuinpakkana.

Mari Kaunistola

johtamisen lehtori (Polamk), KTM, Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen jäsen (kok.), eduskuntavaaliehdokas

.