Millaisiksi keskustat muuttuvat?

Kauppa on yhä keskustan kivijalka, mutta monipuolisuus tuo riittävän asiakasvirran. Kauppojen ja palveluiden lisäksi pitäisi olla kulttuuria ja tapahtumia, myös ilmaisia.

Kokonaisuus ratkaisee, tiivisti kaupallinen konsultti Heli Vainio kaupunkikeskustojen tilaisuudessa torstaina.

Korona vauhdittaa verkkokaupan kasvua. Etätöiden ja pakotetun kotoilun aikakaudella yhä useampi meistä on kokeillut tavaroiden ja palveluiden tilaamista netistä.

Verkko taas vauhdittaa vertaiskauppaa. Vainion vertaus on osuva: Tori.fi myy enemmän kuin monta kauppakeskusta yhteensä.

Kaikki keskustan uhat eivät ole uusia. Korona-ajan voittajia ovat hypermarketit, nämä prismat ja citymarketit. Niistä monet sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella.

Kaupunkien laidoilta löytyvät myös useimmat hintavetoiset myymälät. Viime vuosina Tokmannilla on mennyt paremmin kuin Stockmannilla.

Jotkut tuhahtivat, kun Länsi-Suomessa kerrottiin viime sunnuntaina Rauman joulukaupungin tarinallistamisesta. Sitä muuten työstetään tänään perjantaina.

Tarinan merkitystä korosti myös Vainio. Pelkkä kauppa tai palvelu ei välttämättä enää riitä. Asiakkaat arvostavat aivan uudella tavalla eettisyyttä, ekologisuutta ja kestävyyttä.

Kotimaisuus, jopa paikallisuus, on myös in. Kesko kertoi suomalaisten tuotteiden myynnin kasvaneen K-ruokakaupoissa rajusti viime vuonna.

Näytä mihin uskot -ajattelusta ajankohtaisen esimerkin tarjosi Lidl. Kauppaketju ilmoitti viime viikolla poistavansa Veikkauksen pelikoneen myymälöistään.

Lidl menettää pelituottoja, mutta sai miljoonien eurojen arvoisen mainoskampanjan ilmaiseksi.

Yhteisöllisyyden tarve on mahdollisuus. Moni asuu yksin, mutta ihminen haluaa tavata ihmisiä. Työn muutos vaikuttaa jotenkin. Lähitulevaisuuden toimistotyöstä kenties jopa puolet tehdään muualla kuin varsinaisella työpaikalla.

Mutta missä? Kotona, mökillä vai keskustojen kahviloissa, yhteistiloissa tai kauppakeskuksissa?