Mitä paksumpi nahka tarkoittaa?

Torstain 5.8. pääkirjoitus sai hereille aamulla. En ymmärtänyt miksi joku lyttäisi vanhan ohjeen paksumman nahan kasvattamisesta. Sitähän tarvitaan monessa paikassa.

Elämä on täynnä loukkaantumisen mahdollisuuksia niin livenä kuin netissä, eikä niitä kannata ottaa ihon alle. Muutenhan saisi olla uupumiseen asti reagoimassa koko ajan ja joka paikassa.

Pääkirjoituksen lähde oli MySafetyn IRO Research Oy:ltä tilaama tutkimus nettikiusaamisesta Suomessa tänä vuonna. Tutkimuksen esipuheessa MySafetyn asiakkuusjohtaja Johanna Abgottspon tiivistää: ”Tällaisen viestinkö haluamme lapsillemme opettaa? ’Kasvata paksumpi nahka, kiusaamisesta ei kannata välittää’, tarkoittaa käytännössä sitä, että hyväksymme kiusaamisen.”

Myös Emma Nikka, työelämätaitojen valmentaja viisaasti lausuu blogissaan: ”Kovassa maailmassa ei ole mitään tärkeämpää kuin pysyä pehmeänä”

Kyllähän he ovat oikeassa. Mutta niin olen minäkin. He näkevät ajatuksen puheena, lausahduksena joka ilmaisee puhujansa välinpitämättömyyttä. Minä suomennan ajatuksen, ”paksumman nahan”, paremmaksi itseluottamukseksi.

Harva vanhempi sanoo näin nettikiusatulle lapselleen. Tai kukaan kenellekään. Toivottavasti. Päin vastoin lasta saatetaan ylisuojella ja kohta some on sotaa täynnä. Tällaisiin asioihin ei ole yleispätevää ohjetta.

MySafety myy tietääkseni ainoana Suomessa cyberbullying-vakuutuksia. Hinta on muutama euro kuukaudessa ja yläkoululaisille se on ilmainen. Esimerkiksi Someturva.fi tarjoaa vain lakiteknisiä palveluja, esimerkiksi apua rikosilmoituksen tekemiseen, mutta ei korvaa kiusaamisesta aiheutuneita mielipahoja.

MySafetyn korvaukset eivät ole rahaa, kuten Yhdysvalloissa saattaa olla, vaan neuvontaa ja terapiapalveluja. Ihan oikein, sillä mikään raha ei korvaa kiusatuksi tulemisen käsimystä. Paitsi jos oikeuteen asti mennään. Silloin vakuutus tarjoaa sadan tuhannen euron lompakon takataskuun.

Mutta mitään ei korvata jos ei ole rikosilmoitusta tehty. Eikä silloinkaan, jos loukkaukset tapahtuivat muulla kuin suomen kielellä. Vaikka luulisi, että näinä nettipäänaukomisen aikana vakuutusyhtiö hukkuisi korvausvaatimuksiin, ilmoitus poliisille toimii suodattimena. Jutta Antikainen Helsingin nettipoliisista valottaa asiaa MTV uutisten Studio 55:n nettisivustolla:
”Tuntemattoman yksittäiset tölväisyt eivät vielä ole kiusaamista, vaan kiusaaminen on systemaattista toimintaa. Niin inhottavaa kuin se onkin, ei kiusaaminen itsessään ole rikos.

Kunnianloukkauksesta voi olla kyse, jos toiseen kohdistetaan pilkkaavia, rasistisia tai esimerkiksi ulkonäköä rajusti arvostelevia viestejä. Laittoman uhkauksen taas pitää antaa perusteltu syy olettaa, että henkilökohtainen koskemattomuus on uhattuna.”

Ihan pienistä ei siis kannata alkaa puuhaamaan rikosilmoitusta. Antikainen jatkaa: ”Tuntemattoman uhkaileva heitto keskustelupalstalla ei siis vielä riitä rikosilmoituksen tekemiseen, mutta jos esimerkiksi pitkään piinannut nettituttava vaikkapa kertoo tietävänsä, missä asut ja tappavansa sinut, voi perustellusti ottaa yhteyttä poliisiin.”

Uhrin olisikin syytä dokumentoida kaikki kiusaamisen liittyvä, jotta voi myöhemmin näyttää kiusaamisen todeksi. Ja käyttäytyä itse kuin enkeli, sillä ehdoissa lukee myös, ettei vakuutettu saa olla itse edesauttanut kiusatuksi tulemista.

Nettikiusaaminen on äärimäisen helppoa. Siitä kärsii neljäsosa suomalaisista. Siitä ei pääse eroon vakuutuksen ottamisella, siitä pääsee eroon sulkemalla netin. Mutta tämä ei usein ole vaihtoehto.

Siksi itseluottamuksen vahvistaminen olisi tärkeää. Muu elämä olisi tärkeää. Vanha, oman totuusarvonsa sisältävä, haukkumiseen liittyvä sanonta on Joka toisia haukkuu, on itse. Tämän tiesi presidentti Putin, joka niillä sanoilla vastasi keväällä presidentti Bidenille, joka oli syyttänyt Putinia tappajaksi.

MySafetyn julkaisussa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen oli saanut Twitteriinsä useita solvauksia. Yksi niistä oli ”vitun lehmä”. Vanhan sanonnan kautta kun asiaa ajattelee, nettihaukkuja ei itse asiassa haukkunut, vaan ammui. Luulisin.

Koska sarjanettivihaajilla on käytössään useita some-tiliä sulkemisien varalta, Pietikäinen ehdottaakin, että tilit rajattaisiin yksi per yksilö. Samaan hengenvetoon hän toteaa sen rajoittavan työssään somettavia. Niinpä hän päätyy ajatukseen somealustojen vastuun kasvattamisesta. Olen samaa mieltä. Moderointia olisi lisättävä. Oikeastaan facebookissa voisi olla vaatimus omien kasvojen näkymisestä. Onhan se FACEbook.

MySafetyn asiakkuusjohtaja Johanna Abgottsponin viesti oli selvä: kiusaamista ei tule hyväksyä – siihen on puututtava. Näin on, mutta koska aikuisten, opettajien, kuraattoreiden ja muiden viranomaisten resurssit ovat hyvin rajalliset, on sitä paksumpaa nahkaa todellakin kasvatettava. Siinä mielessä sen sisään ei saa jäädä, että ei puhu kiusaamisesta kenellekään.

Tähän auttaa itseluottamuksen vahvistaminen somen ulkopuolella, eli normaalin terveen elämän eläminen. Niin sanottu paksumpi nahka myös eristää haukkumasanat itsen ulkopuolelle, eikä välttämättä tule tarvetta kostaa.

Teemu Laulajainen

Lisää aiheesta

Kasvata paksumpi nahka on huono ohje