Mitä Rydman sanoi ja mitä ei

Päinvastoin kuin eurajokelainen kunnanvaltuutettu Jani Rantanen kirjoitti , en ole väittänyt, että ulkoministeri Pekka Haavisto olisi ollut esteellinen osallistumaan häntä itseään koskeneeseen luottamusäänestykseen. Siihen hän oli täysin oikeutettu osallistumaan.

Pikaviestipalvelu Twitterissä kiinnitin huomiota aivan toiseen asiaan. Viikko sitten pidettyä luottamusäänestystä edelsi nimittäin eduskunnan päätös siitä, että syytettä ministeri Haavistoa vastaan ei nosteta. Päätöksestä ei äänestetty, koska vastaesityksiä ei ollut. Päätösasia se oli silti, ja sellaisena se täysistunnon pöytäkirjaan merkittiin.

Kiinnostavan asiasta tekee se, että kun eduskunta 15.12. päätti olla asettamatta ministeriä syytteeseen, istui Pekka Haavisto itsekin salissa ja näin muodoin osallistui itseään koskeneeseen päätöksentekoon. Perustuslain 32 § mukaan ”Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti.” Tällaisiin kansanedustajaa henkilökohtaisesti koskeviin asioihin lukeutuu myös häntä koskevan ministerivastuuasian käsittely.

Perustuslaillisesti arveluttava asia ei siis ollut se, että Haavisto osallistui itseään koskeneeseen luottamusäänestykseen.

Ongelmallista sen sijaan oli, että hän oli läsnä salissa ja siten osallisena päätöksentekoon myös muutamaa minuuttia aiemmin, kun puhemies Vehviläinen nuiji pöytään päätöksen olla asettamatta ministeriä syytteeseen.

Wille Rydman
kansanedustaja (kok)