Mitä tulee ajatella?

Kuulimme, että Suomen talouskasvu tulisi olemaan 10 pienempi pienempi kuin muissa pohjoismaissa. Onko se yksinomaan huono asia? Valtio saa vähemmän verotuloja, ehkä syrjäseutujen tiet huononevat, kauppiaat nettoavat vähemmän, julkinen terveydenhuolto heikkenee ja kansalaisilla on vähemmän mahdollisuuksia ulkomaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden hankkimiseen.

Miten paljon kansalaiset loppujen lopuksi hyötyvät nopeasta talouskasvusta? Suomessa innovoidaan ja keksitään paljon, mutta kun yritys sen ansiosta menestyy, se useimmiten myydään ulkomaille, jotta saadaa rahaa sijoitettavaksi milloin mihinkin.

Esimerkkejä riittää: yksi räikeä on sähkönsiirto, jossa kuluttajia surutta rahastetaan, taannoin ostettiin ilmaa kalliilla hinnalla jne. Toisin tehdään Ruotsissa, jossa yritykset yleensä pidetään omissa käsissä ja voitto tulee kansantaloudelle.

Kyseenalaista on talouskasvua kiihdyttävä sähköautojen lisääntyminen, jota hallitus vaatii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Onko laskettu kokonaisvaikutukset? Akkujen valmistushaitat, niihin tarvittavien mineraalien kaivoshaitat ja saasteet. Suuri määrä pistorasioita on ongelma.

Sähköautot ovat nekin suuri ilmasto-, saaste- ja terveyshaitta renkaista irtoavien muovipartikkeleiden myötä. Ne ovat kalliita, joten kansalaisia yllytetään velkaantumaan. Samalla joukkoliikenteen kehittäminen pysähtyy.

Entä sitten tuulimyllyt, joiden rakentaminen ja sijoitus tuottaa vahvoja kasvihuonekaasuja. Niiden käyttöikä on 15–20 vuotta, sen jälkeen ne ovat jätettä, eikä esim lasikuitulapoja voi edes kierrättää. Pakkasella myllyt ovat hiljaa ja muulloin aiheuttavat melu- ja maisemahaittaa. Suomessa ei juuri löydy niille ”tyhjää” tilaa.

Nyt tuijotetaan vain työllisyyteen. Eikö tärkeämpää olisi se, mitä jää viivan alle eikä vaatia kansalaisia raatamaan? On todettu, että suomalaiset tekevät enemmän ylimääräisiä työtunteja kuin muut. Sitten vielä ihmetellään miksi lastensuojelu on kriissä, nuorten rikollisuus lisääntyy ja syntyvyys laskee.

Kaikki huomio kiinnitetään vain työtaakan lisäämiseen niille joilla työtä on: siis sopivan ikäisille koulutetuille, jotka usein ovat perheellisiä. Pitäisikö katsoa kauemmaksi eikä vain seuraavaan kvartaaliin, sillä myös sen jälkeen täällä on elettävä.

Toisaalta talouskasvun hidastuessa pakonomainen kiire vähenee ja elintasosairaudet samalla. Matkustaminen vähenmee ja virukset: kuka kuvittelee että covid 19 on ensimmäinen ja viimeinen pandemia? Ennen muuta luonto säästyy, saasteet vähentyvät, eliölajit voivat toipua ja sukupuutton kuolemisia jäädä pois. Luonnosta riippuvainen ihmiskuntakin ehkä jää eloon tällä ennen sinisellä planeetalla. Pitkässä juoksussa se on kaikkein tärkeintä. Pohjoinen luonto voi vielä nousta arvoon arvaamattomaan, kun eteläiset maat kuumenevat, jäätiköt sulavat ja sen myötä puhdas vesi on pian arvokkaampaa kuin öljy.

Leena Niemi