Mitä uudissanat kertovat ajastamme?

Kotimaisten kielen keskus, josta arkisesti myös kielitoimistona puhutaan, julkaisee vuosittain listan uudissanoista. Monet niistä osoittautuvat päivänperhoiksi.

Jotkut uudissanoista jäävät pysyvään käyttöön, ja osa niistä hyväksytään aikanaan ihan ”viralliseksi” suomeksi. Tuoreita tulokkaita sanakirjaan ovat esimerkiksi maalittaa ja grooming.

Maalittamisella tarkoitetaan varsinkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa henkilön maalitauluksi asettamista vahingoittamistarkoituksessa.

Grooming taas on verkkoviettelyä, lapsen tai nuoren houkuttelemista seksuaaliseen toimintaan.

Viime vuoden uudissanoista monet liittyvät ainakin jossain määrin ilmastonmuutokseen ja siitä käytävään keskusteluun.

Kielitoimiston esille nostamista sanoista tähän luokkaan voidaan niputtaa ainakin ilmastolakko, kasviliha, lautashävikki, lentohäpeä, planetaarinen ruokavalio, rakkohauru, valevegaani, ehkä myös valkoinen kurittaja.

Rakkohaurun, vanhalta nimeltään rakkolevän, elinvoimaisuudesta koko Itämeren eliöyhteisö on riippuvainen.

Valkoinen kurittaja puolestaan tunnettiin ennen lumimyräkkänä.

Sosiaalinen media nousee nykyisin esille kaikessa, niin hyvässä kuin pahassakin.

Kielitoimiston listalle nousi muun muassa influensseri. Sellaiseksi sanotaan nykyisin varsinkin epävirallisia some-kanavia pitkin mielipiteisiin ja toimintatapoihin vaikuttavia henkilöitä.

Puhutaan myös mikrovaikuttajista. He ovat varsinkin Instagramissa toimivia mielipidevaikuttajia, jotka suosittelevat seuraajilleen erilaisia tuotteita ja palveluja.

Politiikassa puhutaan paljon, ja siitä kirjoitetaan paljon. Sivutuotteena syntyy tasaisesti uudissanoja.

Viime vuoden satoa ovat lobbarirekisteri, piikityshuone, hautaustahto, huulipunahallitus, ilmiöpöytä, Isis-vaimo, oppimateriaalilisä, saatohoitopassi, saavutettavuusdirektiivi, siviilitiedustelulaki, sopimusshoppailu, voimaliivi ja välikeli.

”Tuoreita tulokkaita sanakirjaan ovat esimerkiksi maalittaa ja grooming.”