Vastuullisen yrityksen on toimittava paitsi taloudellisesti kannattavasti, myös yhteiskunnallisesti hyväksyttävästi ja ympäristöä kunnioittaen. Vastuullisuusraportointi on Suomessa tällä hetkellä pakollista vain isoille yrityksille, mutta ajat ovat muuttumassa ja velvoitteet tulevat EU:n kiristyvän sääntelyn myötä koskemaan suurempaa yritysjoukkoa jo lähitulevaisuudessa.
Välilliset vaikutukset ulottuvat jo nyt myös satakuntalaisiin pk-yrityksiin.
Osana nykyaikaista toimitusketjua, pk-yritykset ovat usein velvoitettuja raportoimaan toimintatavoistaan ketjussa eteenpäin. Lisäksi kuluttajat kiinnittävät huomiotaan yhä enemmän siihen, miten yritys hoitaa vaikkapa paikallisiin päästöihin, energiatehokkuuteen, työturvallisuuteen tai henkilöstön hyvinvointiin liittyvät asiat - ja miten avoimesti yritys niistä tiedottaa.
Myös tulevaisuuden osaajien houkuttelussa nämä asiat voivat olla yrityksen valttikortteja työmarkkinoilla.
Vastuullisuuteen liittyvät kysymykset tulevat nousemaan yhä useammin esiin myös rahoitusneuvotteluissa. Sääntelyn kiristyessä pankkien on osana omaa riskiarviointiaan harkittava millaiset rahoitus- ja investointikohteet ne voivat katsoa kestäviksi.
Alussa suurin painoarvo tulee olemaan yritystoiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksilla, mutta tarkasteltavana on vastuullisuuden edistäminen sen muillakin osa-alueilla. Vastuullisuustyössä onnistuminen alkaa siten aikaisempaa voimakkaammin heijastua lainarahan saatavuuteen ja hintaan.
Pelkkä maininta vastuullisten toimintatapojen noudattamisesta ei nykyään enää riitä täyttämään eri sidosryhmien vaatimuksia, vaan pk-yrityksenkin on kyettävä raportoimaan omalle liiketoiminnalleen olennaisista seikoista faktoihin perustuen. Tätä varten yrityksen on ensinnäkin määriteltävä ne vastuullisuuden mittarit, joita seurataan säännöllisesti ja varmistettava, että niihin tarvittava tieto on saatavilla.
Koska vastuullisuus kattaa useita eri osa-alueita yrityksen toiminnassa (taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat), raportoinnissa tarvittava tieto on mitä todennäköisimmin hajallaan eri tietolähteissä. Luotettavan raportoinnin varmistaminen vaatiikin oman osansa usein varsin rajallisista kehittämisresursseista.
Vaikka yritykset lähtökohtaisesti ovatkin kiinnostuneita toimintansa kehittämisestä, päivittäisten työtehtävien hoitaminen voi viedä resursseista niin suuren osan, että kehittämishankkeet siirtyvät aina vain eteenpäin toteutettavaksi “sitten joskus paremmalla hetkellä”.
Yritysten saattaa myös olla vaikea nähdä pitkän tähtäimen etuja: Herkästi katsotaan liian lähelle ja nähdään muutos vain lähitulevaisuudessa henkilö- ja raharesursseja sitovaksi.
Miten sitten järjestää sidosryhmien vaatima raportointi niin, ettei siihen kulu liikaa aikaa? Avainasemassa on prosessien ja toimintojen automatisointi. Tähän kehitetyt tekniset ratkaisut mielletään usein virheellisesti vain isojen yritysten ulottuvilla oleviksi.
Kuitenkin myös pk-yrityksille on nykyään tarjolla useita kustannuksiltaan kohtuullisia työkaluja: Voisiko tiedon keräilyn eri järjestelmistä teilläkin hoitaa ihmisen sijaan botti vai löytyisikö apu raporttien koostamiseen esimerkiksi BI-järjestelmää hyödyntämällä?
SAMK:issa käynnissä oleva Digiraivaajat-hanke antaa yrityksille työkaluja kehitystyöhön. Jokainen pienikin oivallus oman yrityksen prosessien kipukohdista on tärkeä. Tällöin yritys saa lisää mahdollisuuksia ottaa edes sen yhden askeleen eteenpäin, ratkaista haasteensa ja ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti automaation mahdollisuuksista.
Näin saadaan askel askeleelta toimintoja tehostettua ja resurssiviisautta sisälle organisaatioon. Ei kerralla rykäisemällä, vaan rauhallisesti, jokainen omaan tahtiinsa.
Kati Sissonen
KTM, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, palveluliiketoiminta
Johanna Rastas-Tuominen
DI, lehtori, projektipäällikkö, Samkin logistiikka ja Meriteknologia
Artikkeli on kirjoitettu osana Digiraivaajat-hanketta, jota ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahaston (ESR, REACT-EU). Hanketta hallinnoi Satakunnan ammattikorkeakoulu.