Miten nuorista taitajista tulee tulevaisuuden huippuosaajia?

“Yläkoulu meni iha ookoosti. Meillä oli pieni luokka ja koulunkäynninohjaaja oli aina auttamassa mua kun mä tarttin jeesiä. Ope sano jo kasilla, että sulle sopis amis. Kuulemma siellä saa tehä kaikkee ja kun mun oli useimmiten vaikee aina istua paikoillaan niin mä valkkasin sit sen."

"Pääsinki amikseen, mut eka vuosi oli kyl vaikeeta. Ryhmä oli tosi iso eikä meillä ollu siellä lainkaa ohjaajaa open lisäks. Teoriaa oli paljon ja päivät oli mulle liian pitkiä istua paikoillani. Niitä päiviä sit jossain vaiheessa lyhennettiinki, mut ei se sit enää auttanu. Mä kuulin myöhemmin kavereilta et toisena vuonna ne oli ollu puoli vuotta yhteensä työssäopissa siis siellä työpaikoilla harjottelemassa. Ehkä siitä mä olisin tykänny, mut en vaan selvinny ekasta vuodesta.”

Miten nuoret tulevat oman arkensa taitajiksi? Päällimmäisen kerroksen alla on paljon nuoria, jotka eivät ole Taitaja-kisassa, mutta heillä on vaikka mitä osaamista “piilossa”. Miten heistä tulee huippuosaajia tai vaikka omassa työssään viihtyviä ja hyvinvoivia yhteiskunnan jäseniä.

Erityisen tuen yläkoulu, jossa nuorelle annetaan henkilökohtaista ohjausta, tukee nuoren henkilökohtaista kasvua ja kehitystä. Nuoren siirtyessä toisen asteen oppilaitokseen, tuen määrä laskee radikaalisti, jos nuori ei siirry erityisammattioppilaitokseen. Tukea tarvitseva nuori ei ohjaudu omasta tai vanhempien tahdosta hänen tarpeidensa mukaiseen koulutukseen tai oppilaitos sijaitsee liian kaukana.

Erityistä tukea tarvitseva nuori harvoin muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle pois omien tukiverkkojensa läheisyydestä. Erityistä tukea tarvitsevien määrä on kasvanut vuosien varrella. Olisiko siis oikea ratkaisu lisätä erityisammattikoulujen opiskelupaikkojen ja alojen määrää vai olisiko tehtävä jotain muutoksia toisen asteen oppilaitoksien resurssien, kehittämisen ja pienryhmien lisäämisen suhteen. Onko erityistarpeista tullut uusi normaali?

Meidän tulisi kehittää yhteiskunnassamme lasten- ja nuorten palveluja vastaamaan tämän ajan nuorten tarpeisiin. Palveluja ja resursseja on, mutta tuloksia ei saada kantamaan läpi varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Ensimmäinen ehdotuksemme palveluiden kehittämisen näkökulmasta on eri organisaatioiden monialaisen työn lisääminen, kokonaisen työkulttuurin muuttaminen sekä verkoston ja päättäjien rajojen poistaminen. Tämän jälkeen palveluiden laadun kehittäminen ja asiakasprosessien kehittäminen voi aidosti alkaa.

Toinen ehdotuksemme liittyy toisen asteen alussa tarjottaviin erilaisiin opiskelutapoihin. Onko kaikkien aloitettava luokassa istuen vai voiko opiskelua suorittaa muilla tavoin? Haluamme ravistella pohtimaan, onko kaikilla aloilla tarpeellista opiskella samat pakolliset yhteisten tutkintojen osat? Voisiko osan YTO-aineista jättää pois tai suunnata paremmin alaan sopivaksi? Olisiko oikopolkuja työelämään ilman YTO-aineita tai opiskelua vaihtoehtoisin menetelmin? Miten voimme turvata riittävät resurssit henkilökohtaiseen ohjaamiseen, opettamiseen ja pienryhmätoimintaan sekä alan vaihtamiseen sitä haluaville?

Pohdimme, että onko olemassa kolmatta vaihtoehtoa työllistymiseen korkeakoulun ja toisen asteen suorittamisen lisäksi? Onko yrittäminen vaihtoehto nuorelle, joka ei koe luokkaopiskelua omaksi tavaksi. Byrokratia ja talouden muut kiemurat vievät todellisen mahdollisuuden työllistää itsensä, jos kokee “papereiden pyörittämisen” epämukavuusalueeksi. Meidän tulisi kehittää mahdollisuuksia työllistää itsensä matalammalla kynnyksellä. Yrittämisen matalankynnyksen mallia voisi siis kutsua esimerkiksi miniyrittämiseksi, jossa yhteiskunnan tukemana hoidetaan yrittäjän byrokratiaan liittyvät velvollisuudet. Tukeminen voi olla vaikka määräaikaista ja valmentavaa. Parempi vaihtoehto on työllistää itsensä tavalla tai toisella kuin olla työttömänä.

Miten voisimme vaikuttaa yhteiskunnassa nuorten paineiden vähenemiseen ja enemmän kannatella ja saatella heitä turvallisesti aikuisuuteen? Odotukset nuorten itseohjautuvuudesta ovat korkealla ja ympärillä oleva maailma luo paineita enemmän kuin koskaan. Tämän takia nuoret tarvitsevat ja ansaitsevat kaiken mahdollisen tuen, jota esim. me Ohjaamossa haluamme heille tarjota.

Porin ohjaamolaiset