Sähkön hintashokki on todennäköisesti takanapäin. Esimerkiksi eilen maanantaina pörssisähkön keskihinta oli vain kolme senttiä.
Pysyvämminkin aletaan olla samalla alhaisella tasolla kuin kaksi vuotta sitten.
Iloa hillitsee muiden hintojen kohoaminen. Kuluttajahinnat nousivat keväällä noin 8 prosentin vauhtia.
Ruoka on kallistunut vielä tuota keskiarvoa enemmän. Se on huonompi homma, sillä kaikkien täytyy syödä.
”Asumis- ja korkokustannusten nousu on jarruttanut kuluttajien kokonaiskulutusta. Tämä on vaikuttanut HKScanin tuotteiden kuluttajakysyntään sekä myynnin rakenteeseen”, kertoi HKScanin toimitusjohtaja Juho Ruohola viime viikolla.
Suomeksi: ostetaan hieman vähemmän ja välillä hieman halvempaa.
Asuntolainojen yleisin viitekorko, vuoden euribor, oli viime vuoden alussa jopa miinuksella. Silloin riitti, kun maksoi pankin marginaalin.
Vielä viime kesän alkupuolen vuoden euribor pysyi yhden prosentin paikkeilla.
Elokuussa alkoi jyrkkä nousu. Talvella viitekorko kävi korkeimmillaan neljän prosentin rajalla.
Eikä siitä nytkään kaukana olla.
Monella asuntovelallisella on edessä melko roima koron nosto. Korko tarkistetaan yleensä kerran vuodessa.
Kauppalehden uutisen mukaan korontarkistuspäivä on vielä edessäpäin yli puolella OP-ryhmän ja Nordean suojaamattomissa asuntoluotoissa.
Kolmen prosentin nousu korkokuluihin kirpaisee. Esimerkiksi 150 000 euron asuntolainalle se tarkoittaa liki 400 euroa lisää joka kuukausi. Se on jostain muusta pois.
Kotitalouksilla on velkojen lisäksi talouspuskuria korkojen nousua vastaan. Finanssialan tutkimuksen mukaan 61 prosentilla vastaajista on säästöjä tai sijoituksia (LS 5.5.).
Iso kuva ei ole erityisen huolestuttava, mutta kotitalouksien välillä on suuria eroja.
Varsinkin osalla lapsiperheistä tekee tiukkaa selvitä asumismenoista, kertoi Nordea Suomen vähittäispankkitoiminnasta vastaava johtaja Sara Mella Finanssialan seminaarissa toukokuussa.