Moni tinkisi omasta elintasostaan, ehkä

Yli puolet suomalaisista, tarkalleen 55 prosenttia, ilmoittaa olevansa valmis tinkimään omasta elintasostaan ympäristön hyväksi. Niin sanotaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan torstaina julkistamassa raportissa.

Kuulostaa lupaavalta, mutta itse asiassa määrä on pienenemään päin.

Korkeimmillaan suomalaisten valmius omasta elintasosta tinkimiseen ”jotta maailma pelastuisi” oli 1990-luvun rajun laman aikoihin: peräti 75 prosenttia.

Laman jälkeen valmius hiipui pitkään, kunnes se nousi taas taantumavuonna 2009.

Kun talous kääntyi uuteen kasvuun, työttömyys hellitti ja ostovoima lisääntyi, halukkuus tinkiä omasta elintasosta lähti taas laskuun.

Siitä huolimatta, että vuosi vuodelta tietoisuus esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaarallisuudesta on lisääntynyt.

Ilmastopolitiikka oli myös yksi pääteemoista vaaleissa ja uuden hallituksen ohjelmassa.

EVAn johtaja Emilia Kullas summasi kyselyn tuloksen ilmeisen osuvasti: olemme valmiina tinkimään jostain ilmastonmuutoksen takia – mutta vain, jos voimme olla varmoja, että myös naapuri tinkii.

Vastaavasti monet keski-ikäiset tai varttuneemmat saattavat pitää 1960–70-lukuja ”vanhoina hyvinä aikoina”, vaikka todellisuudessa useimmat asiat ovat tänään paljon paremmin kuin silloin.

Selitys saattaa piillä juuri siinä, ettei naapurillakaan ollut kahta autoa, eivätkä hekään lentäneet joka talvilomalla Kanarialle.

Ylen uutinen kertoi, että tietotekniikan hiilidioksidipäästöt ovat jo suuremmat kuin lentoliikenteen.

Uutisen mukaan jos katsoo päivittäin tunnin ajan videoita älylaitteelta, tuottaa alle kolmessa kuukaudessa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin lentomatka Helsingistä Tukholmaan.

Kommenteissa haettiin enimmäkseen mahdollisia virheitä uutisjutusta. Varsinaisesta asiasta ei juuri keskusteltu.

Emme halua kuulla, kuinka paljon älylaitteet, tietoliikenne ja datakeskukset kuluttavat ympäristöä.

”Emme halua kuulla kuinka paljon äly- laitteet kuluttavat sähköä ja ympäristöä.”