Monipaikkaisuus avain onneen?

Etätyö ja monipaikkaisuus ovat päivän sanoja, joihin maakunnissa ladataan paljon toiveita. Jos työtä on mahdollista tehdä kotona, mökillä tai kahvilassa, muuttovirta kasvukeskuksiin voi hidastua.

”Koko maan kattava kuituverkko on yhtä tärkeä aluekehityksen edellytys kuin rautateiden rakentaminen aikoinaan tai maan sähköistäminen 1950-luvulla. Talo, johon ei ole valokuituyhteyttä, on kuin talo vailla tietä”, sanoo tietokirjailija Juha Kuisma.

Kuisma on keskustalainen, joka on toiminut muun muassa pääministerien Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen talouspoliittisena avustajana.

Mukana kulkeva älyteknologia luo edellytyksiä monipaikkaiselle elämälle. Esimerkiksi niin, että tehdään töitä kotikunnassa ja käydään tarvittaessa työpaikalla isommassa kaupungissa.

”On esitetty toiveita siitä, että tämä ilmiö hidastaisi muuttovirtaa maaseudulta kaupunkeihin. En odota näkeväni kaupungistumistrendin hiipumista lähivuosikymmeninä”, sanoo työelämäprofessori Pekka Sauri.

Hän oli muun muassa Helsingin apulaiskaupunginjohtajana vihreiden edustajana. Hän pitää kaupungistumista väistämättömänä ja itseään vahvistavana ilmiönä.

Kaksikko avaa näkemyksiään Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa Etätyö ja monipaikkaisuus Suomessa -kirjasessa.

Kuisma vaatii valtion rahaa kuituverkkoon ja toivoo yhteiskunnan edistävän etätyötä myös erilaisin porkkanoin. Rahaa voisi ottaa esimerkiksi Euroopan unionin elvytyspaketista.

Kaksoiskuntalaisuudella voisi verotulojakin levittää maakuntiin.

Etätyöinnostuksessa kannattaa pitää mielessä, että suuri osa työstä on edelleen aikaan ja paikkaan sidottua, huomauttaa Sauri.

Hän nostaa myös esille tärkeän näkökulman: etätyö jakaantuu epätasaisesti eri ammattikuntien ja työtehtävien kesken.

”Yksipuolinen monipaikkahurmos johtaa uuden yhteiskunnallisen luokkajaon vaaraan”, näkee Sauri.

Uuden tieto- ja viestintäteknologian pitäisi tuoda hyötyjä myös lähitöitä tekeville, joiden palkkataso on usein matalampi.