Murusista kertyy melkoinen keko

Kattilan pohjalle jäänyt yksinäinen peruna, puolikas leivänpalaa ja pussin pohjalle jäänyt yksinäinen nahistunut porkkana.

Määrä tuntuu pieneltä, mutta vuoden mittaan murusista syntyy melkoinen keko.

Luonnonvarakeskuksen alkuvuodesta julkaisemien laskelmien mukaan viidesosa Suomen elintarvikehävikistä syntyy ravintolapalveluissa.

78 miljoonaan hävikkikiloon sisältyvät syömättä jääneiden lihapullien ja porkkanaraasteiden lisäksi myös alun perin syömäkelvoton biojäte kuten kahvinpurut tai appelsiininkuoret.

Hävikin määrän selvittäminen muiden ruokaketjun osien osalta onkin haasteellisempaa.

Alkutuotannon, teollisuuden, kaupan ja kotitalouksien osalta ei toistaiseksi ole olemassa jatkuvaa seurantaa.

Tavoitteena on hävikin puolitus 2030 mennessä.

Luku on yksistään Suomen osalta haastava. Vielä haastavammaksi sen tekee tieto, että komissio odottaa muutoksen koskevan kaikkia jäsenmaita.

Jäsenmaiden on tästä vuodesta lähtien laskettava toteutunut elintarvikejätemäärä kaikissa viidessä ruokaketjun osassa.

EU odottaa raportointia vuosittain. Neljän vuoden välein kaivataan yksityiskohtaisempaa tietoa.

Ensimmäistä raporttia komissio odottaa jo 2022.

Paljon on toki tehty jo työtä ruokahävikin vähentämisen puolesta.

Ravintolat ja lounaskeittiöt ovat kehitelleet keinoja myymättä jääneiden lounaiden edelleen myymiseksi. Kauppa on käynyt hyvin.

Kysymys on myös pitkälti asenteista.

Aiemmin lautasen tyhjäksi syöminen oli itsestäänselvyys. Nyt se ei enää sitä ole. Liikaa otetun ruuan jättämistä lautaselle ei pidetä isona juttuna.

Sitä sen kuitenkin pitäisi olla.

Helsinkiläisen opiskelijaravintolan käyttämän biojätevaa’an lukemat ovat saaneet nuoret mietteliäiksi. Jokainen poisheitetty gramma on turha.

Myös kauppa on ottanut hävikin vähentämiseksi isoja askeleita. Prosenttilaputus ja ruokalahjoitukset ovat vähentäneet hävikkiä entisestään.

Suurin haaste kohdistuukin kotitalouksiin. Rima korkealle eikä yhtään syömäkelpoista ruokaa roskiin.