Muuttuuko Rauma vaalien jälkeen?

Vähän on enää aikaa vaalipäivään, mietin pienessä päässäni ajatusta vaalien jälkeisestä Raumasta. Muuttuvatko Rauman palvelut vaalien jälkeen, tuskinpa vain.

Viimeaikainen puheenaihe on ollut Seminaarinmäki. Erityisesti, mitä tehdään seminaarin ruokalan suhteen. Toki se tullaan purkamaan, mutta mitä tilalle. Aika näyttää tuonkin asian.

Kansan suosioon noussut protestipuolue on saanut ehdokkaita ympäri Suomea, myös Raumalla, ennätysmäärät vertailuna edellisiin vaaleihin. Mutta onko heillä vastauksia ajankohtaisiin asioihin? Ei tunnu olevan muuta kuin Suomen hallituksen aliarvioimista, teki hallitus mitä tahansa, niin aina löytyy purnaamista. Sekä EU-vastainen kampanja ja maahanmuutto ovat purreet ja kansaa on saatu kannattajaksi, jopa siinä määrin, että ollaan gallupien kärjessä.

Raumalla sanan säilä ei ole kovinkaan painokasta, vaan yritetään luoda yhteistyökykyisyyttä. Vaaleissa ja niitä edeltävissä gallupeissa pitäisi puhua enemmän tavallisen kuntalaisen asioista kuten esimerkiksi energiasta. Sähkönhinta on noussut ja sitä myötä asumiskustannukset.

Olen ihmetellyt kuten varmaan muutkin, miten yksinäinen tai nuoripari ikinä pystyy hankkimaan oman asunnon. He luottavat tulevaisuuteen ja ottavat suuria velkoja pitkällä maksuajalla. Vakituinen työ on kuitenkin velanotossa tärkeä asia, mutta esimerkiksi pätkätyöläiset ja määräaikaiset eivät saa pankeista edes luotollista pankkikorttia.

Monet pienituloiset käyttävät ja antavat äänensä populisteille, luvataanko liikaa? Ajattelevatko he esimerkiksi verotusasioita. Mahdollinen sote-uudistus vie suuren osan kuntien tuloista?

Entä oikeudenmukaisuus, onko oikeudenmukaista se, että pienituloinen eläkeläinen on hyvää hyvyyttään mennyt takaamaan tuttavaa tai perheenjäsentä, joka ei ole pystynyt hoitamaan lainaansa ja nyt lainamaksua vaaditaan takaajalta takaisin.

Mitä tarkoitetaan velkasaneerauksella pienen ihmisen kohdalla? Miten asioita hoidetaan, riippuu poliittisesta päätöksenteosta.

Markku Malmsten (sd.)

kuntavaaliehdokas Rauma