Näin ”pekkaroitiin” lukio Eurajoelle

.

| Päivitetty

Kirja olisi kenties jäänyt lukematta, ellei entinen kollega olisi sitä henkilökohtaisesti Länskäriin tuonut. Sanomalehti Keskipohjanmaan päätoimittajana eläkkeelle jäänyt Lassi Jaakkola on rustannut henkilökuvan isovanhemmistaan, eurajokelaisista Einari ja Saima Jaakkolasta.

Onneksi toi, sillä Ettip päi! osoittautui tutustumisen väärtiksi. Verkkokarin tilan isäntä Einari Jaakkola oli monessa mukana: nuorisoseurassa, suojeluskunnassa, MTK:ssa, osuuskaupassa ja niin edelleen.

Einari Jaakkola syntyi Uotilassa 1900 ja kuoli 1992. Saima-vaimo sai elää yhtä pitkään, 92-vuotiaaksi. Yhdessä he saivat nähdä Suomen, ja tämän seudun, voimakkaan kehityksen – mutta myös kokea raskaat jaksot kuten sisällis- ja maailmansodan.

Ennen kaikkea Einari Jaakkola muistetaan maalaisliiton kansanedustajana (1954–1966). Poliittisen uran huippu oli maatalousministerin posti.

Kun ”oma ministeri” oli Eurajoelle saatu, haluttiin tilanne hyödyntää. Nyt saataisiin läpi lukion lupahakemus, jonka hallitus oli pari kertaa tyrmännyt!

Einari Jaakkola oli ahtaassa raossa. Kouluhallitus ja opetusministeriö olivat jo valmistelleet asian ja ehdottivat jälleen kielteistä päätöstä.

Edellisenä vuonna lukiolupia heltisi Suomeen kuusi – ja Eurajoen hakemus rankattiin seitsemänneksi.

Tällä kertaa lupia aiottiin myöntää seitsemän. Eurajoki oli kouluhallituksen listalla vasta sijalla 14.

Heikolta siis näytti. Varsinkin kun edellisvuoden neljästä hylkäysperusteesta kolme oli jo taklattu.

Nyt oli tarpeeksi oppilaita ja luokkia, kunnon koulutilat ja riittävästi päteviä opettajia. Sille, että lähiseudulla oli jo suhteellisen monta lukiota, ei Eurajoki voinut mitään.

Eurajoen onneksi hakemus ei ollut ehtinyt hallitukseen saakka. Eurajoen puuhamiehet keksivät vielä oljenkorren, seudun laajimman kielivalikoiman.

Einari Jaakkola sai pääministeri V.J. Sukselaisen lykkäämään asian esille nostamista ja opetusministeri Heikki Hosian hienovaraisesti nostamaan Eurajoen rankingissa kahdeksanneksi.

Hallituksen istunnossa Jaakkola ehdotti lupaa seitsemän lukion sijaan kahdeksalle, Hosia kannatti ja Sukselainen paukautti asian lukkoon.

Koko kolmikko oli maalaisliittolaisia, ja vielä Länsi-Suomen miehiä: Sukselainen Paimiosta, Hosia Punkalaitumelta ja Jaakkola Eurajoelta.

”Myöhemmin tällaisia junailuja on kutsuttu siltarumpupolitiikaksi ja pekkaroinniksi. Eurajoen näkyvimmäksi ”siltarummuksi” Einarin ministerikaudelta jäi syksyllä 1959 aloittanut lukio”, kirjoittaa Lassi Jaakkola.

Äänestäjät palkitsivat Einari Jaakkolan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Hän oli maalaisliiton (nykyisen keskustan) kärkenä 7 249 äänellä.

Rauman seudulta valittiin neljä kansanedustajaa.

Jaakkolan lisäksi paikkansa säilytti Euran kirkkoherra Pentti Niemi (sd.), joka menehtyi heti vaalien jälkeen. Uusia kansanedustajia olivat Rauman tuleva kaupunginjohtaja Uljas Mäkelä (sd.) ja Rauman piirin nimismies Paavo Rautkallio (kok.).

”Lukiolupia aiottiin myöntää seitsemän. Eurajoki oli kouluhallituksen listalla vasta sijalla 14.”

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut