Nato-haun harmaa aika päättyi

Suomen Nato-jäsenyyden haun harmaa aika päättyi tiistaina. Silloin Suomesta ja Ruotsista tuli Naton tarkkailijajäsenmaita.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti suomalaiset katsomaan maailmaa uusin silmin. Ja uskomaan näkemäänsä.

Presidentti Sauli Niinistö lausui helmikuussa sanat, jotka jäänevät lentäväksi lauseeksi: nyt on naamiot riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.

Kansa kallistui nopeasti kannalle, että Suomen kannattaa hakeutua läntisen puolustusliiton jäseneksi.

Yleisesti kannettiin huolta harmaasta ajasta, jolloin Suomella ei vielä ole Naton turvatakuita.

Ei niitä vieläkään virallisesti ole – mutta käytännössä kyllä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Edward Hunter Christie sanoo olevansa varma, että Nato-maat tulisivat Suomen ja Ruotsin avuksi.

Sen myös Venäjä ymmärtää. Christien mukaan Venäjä suhtautuu asioihin realistisesti, kun se näkee, että toinen osapuoli on vahva.

”Se ei enää saavuta mitään Suomea uhkailemalla, joten se pyrkii olemaan sekaantumatta”, arvioi Christie (LS verkko 6.7.).

Suomen status on nyt muuttunut. Nyt olemme virallisesti 30 jäsenmaan hyväksymä jäsenkandidaatti.

Historiallisuutta korostaa vielä se, että Natossa tuskin voitiin uskoa tämän päivän koittavan, Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri Terhi Suominen kommentoi.

Venäjän reaktiot ovat toistaiseksi jääneet ehkä yllättävänkin vaisuiksi.

Suominen arvioi, että liki 30 vuotta Naton rauhankumppanuutta on viestinyt Venäjälle Suomen olleen jo pitkään osa länsiliittoumaa.

Venäjälle yllätyksenä lienee tullut ukrainalaisten vahva tahto puolustaa maataan ylivoimaista hyökkääjää vastaan.

Suomen osalta asia lienee paremmin tiedossa. Maanpuolustustahto pysyi korkealla tasolla niinäkin vuosina, kun saattoi näyttää, ettei Suomea mikään voisi uhata.

Nyt ulkomailla ihastellaan, miten viisaasti Suomi on osannut ja jaksanut varautua ja valmistautua monenlaisiin kriiseihin.