Ne paljon puhutut koronakilot

Korona-aika on kulunut monella oman kodin seinien sisäpuolella. Siellä on tehty töitä ja vietetty vapaa-aikaa. Ahdistavat farkut ja kauluspaidat vaihtuivat monella verkkareihin ja muihin mukaviin kotiasuihin.

Nyt rajoitusten pikkuhiljaa poistuessa moni palaa myös takaisin työmaalle. Mutta mitä ihmettä on tapahtunut? Viime keväänä hankittu mekko tuntuukin yllättävän tiukalta.

Syynä lienevät ne kuuluisat koronakilot.

Joka kolmannella työikäisellä naisella ja joka viidennellä miehellä paino on noussut vähintään viisi prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana.

Työikäisistä 20–54-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia oli painoindeksin mukaan ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020.

Lihavuus on yleistynyt jo pitkään, ja koronaepidemia on voinut entisestään vauhdittaa huolestuttavaa kehityssuuntaa.

Muutokselle ei löydy yhtä selittävää syytä, sillä työikäisten elintavat ovat valtaosin pysyneet ennallaan viimeisten kolmen vuoden aikana.

Havaitut muutokset ovatkin olleet moninaisia, ja niitä on tapahtunut niin hyvässä kuin huonossakin. Hyvää kehitystä havaittiin esimerkiksi työikäisten miesten lievästi vähentyneessä alkoholin riskikulutuksessa.

Hyviä uutisia kuului puolestaan 70 vuotta täyttäneistä, joista neljänneksellä paino laski vähintään viisi prosenttia kolmessa vuodessa. Sen sijaan noin 15 prosenttia tämän ikäryhmän ihmisistä oli lopettanut säännöllisen vapaa-ajan liikunnan harrastamisen.

Ikääntyneiden painonlasku voikin siis pahimmassa tapauksessa kertoa riittämättömästä ravinnosta ja pienentyneestä kehon lihasmäärästä.

Liikunnan vähentymistä tässä ikäryhmässä voi selittää edelleen myös koronepidemia, joka laittoi ikäihmiset muita tiukemmin neljän seinän sisälle.

Aikuisväestöä edustava FinTerveys-tutkimus toteutettiin vuonna 2017 ja seurantatutkimus samoille tutkittaville syksyllä 2020.

Seuraavaksi tutkimuksen on tarkoitus selvittää, kasaantuvatko epäsuotuisat muutokset elintavoissa tiettyihin väestöryhmiin.