Numero 112 ei ole 118:n varanumero

Hätäkeskuspäivystäjistä noin 70 prosenttia kokee työnsä kuormittavaksi. Uupumisoireita kokee viikoittain noin 10 prosenttia ja kuukausittain noin 20 prosenttia päivystäjistä. Näin kertoi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöpäällikkö Antti Koskela Suomen Tietotoimistolle.

Työ koetaan kuormittavaksi pääosin siksi, että se sisältää jatkuvaa valppaana oloa ja vaikeita tapauksia. Henkilöstöpula ja alimiehitys sekä uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto ovat lisänneet kuormitusta.

Viime vuonna poikkeuksellisen moni hätäkeskuspäivystäjä vaihtoi toiseen työhön: vaihtuvuus oli 13 prosenttia.

Joillekin kuormitus ja jatkuva negatiivisten asioiden parissa työskentely ei sovi.

Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan Pelastusopistossa Kuopiossa. Opiskelijamääriä on lisätty, mutta vielä se ei näy kentällä. Opistosta valmistuu kaksi kertaa vuodessa 24 päivystäjää.

Kaikki kurssilaiset ovat työllistyneet heti. Valmistuneet ovat voineet jopa valita, mihin hätäkeskukseen haluavat mennä.

Tästä huolimatta kaikki valmistuneet eivät koskaan tule alalle. Työn vaativuus saattaa muodostua monelle ylitsepääsemättömäksi jo opiskeluaikana.

Me kansalaiset emme tee hätäkeskuspäivystäjän työstä ainakaan helpompaa. Viime vuonna hätäkeskukset vastaanottivat noin 865 000 sellaista puhelua, jotka eivät olisi sisällöltään kuuluneet hätäkeskukseen. Suurin osa niin sanotuista turhista puheluista on erilaisia tiedusteluja, joilla ei ole mitään tekemistä kiireellisten viranomaispalvelujen kanssa.

Erilaisten puhelinnumeroita kysellään päivittäin. Lieneekö kansalaisilta menneet sekaisin numerot 112 ja 118?

Erittäin ikäviä soittoja ovat ne, jotka tehdään selvä ilkivalta mielessä. Ambulansseja hälytetään paikkoihin, joissa ei ole ketään tai hätänumeroa pommitetaan kymmenillä puheluilla.

Näillä henkilöillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, minkälaista peliä he pelaavat ihmishengillä.

Turha soitto saattaa viivästyttää aidosti hädässä olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin.