Suurin osa nuorista suomalaisista ilmoittaa aikovansa äänestää huhtikuun 2. päivän eduskuntavaaleissa.
Kyselyssä vaaliuurnille aikovien määrä oli jopa 77 prosenttia. Kyselyn on laatinut Kantar Public valtion nuorisoneuvostolle.
Varmasti äänestäviä nuoria on 46 prosenttia ja todennäköisesti äänestäviä 31 prosenttia.
Varmojen osuus saisi olla suurempi, sillä tiedossa on, että äänestämättä on myös helppo jättää.
Näin siitä huolimatta, että valtaosa nuorista ilmoitti näkevänsä äänestämisen kansalaisvelvollisuutena.
Toivoa on, että kansalaisvelvollisuus myös täytetään. Nuorten eli 18–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus on ollut selvässä kasvussa.
Viime vaaleissa äänesti jo 55 prosenttia, kun edellisissä vaaleissa äänesti vain 47 prosenttia. Lukua on varaa kaunistella näissä vaaleissa.
Niin mahdollisesti käykin. Nuorten politiikkainnostus on kasvussa, toteaa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard.
Teemat vaikuttavat kiinnostukseen. Nuorille tärkeitä ovat koulutuskysymykset sekä erilaiset arvokysymykset, kuten ympäristö-, tasa-arvo- ja sukupuolikysymykset.
Vaikutusta voi olla myös nuoren poliitikkosukupolven pääsyllä vallan ytimeen, Sanna Marin etunenässä.
Esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen nuoret suhtautuvat vakavasti. Nuorisoneuvoston kyselyssä 63 prosenttia nuorista näki, että seuraavan hallituksen on tehtävä toimet, jolla pidetään Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoite.
Velkaantumiseen ei suhde ole yhtä vahva. Vain 52 prosenttia kokee, että valtion velka on saatava nopeasti kuriin riippumatta leikkauksista.
Taakan sijasta osa nuorista näkee velan satsauksena tulevaisuuteen ja keinona rahoittaa vihreän siirtymän tarvitsemat investoinnit.
Nuoria tarvitaan äänestämään, jotta heille tärkeät kysymykset edistyvät. Nuoret äänestävät todennäköisimmin nuoria ehdokkaita. Politiikan painopisteet ja kärkiaiheet eivät heilahda nuorten asialistan mukaiseksi, jos poliitikkojen joukossakaan ei tapahdu nuorennusleikkausta.