Nuoria suomalaisia kuin 1800-luvulla

Suomessa syntyy tänä vuonna alle 50 000 lasta. Se on vähiten yli sataan vuoteen (LS 10.11.).

Ensi perjantaina Tilastokeskus julkaisee tuoreimman väestöennusteen. Se tulee herättämään keskustelua siitä, mihin maamme on menossa.

Edellisen väestöennusteensa Tilastokeskus esitteli kolme vuotta sitten. Siinä nostettiin esille, että vuonna 2030 alle 15-vuotiaita suomalaisia on vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1894.

Eikä vuosiluvussa ole näppäilyvirhettä. 1800-luvun lopusta tosiaan puhutaan. Silloin suomalaisia oli paljon vähemmän ja he kuolivat nuorempana.

Kolmessa vuodessa kehitys on jatkanut kulkuaan huonoon suuntaan. Syntyvyys laskee Suomessa jo kahdeksatta vuotta putkeen.

Suomalaisia kuolee enemmän kuin syntyy.

Se on hankala yhtälö. Palkansaajien eläkemaksuja joudutaan nostamaan, eläkkeelle pääsyä entisestään myöhentämään, veroja korottamaan – ja silti julkisia menoja leikkaamaan.

Maahanmuutto helpottaa tuskaa jonkin verran.

Miten lisää vauvoja Suomeen?

Taloustutkimus kysyi Lännen Median pyynnöstä syitä alhaiseen syntyvyyteen sekä keinoja syntyvyyden nostamiseksi. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi edistää syntyvyyttä.

Tämän kysymyksen pitäisi olla keskeisesti esillä ensi kevään eduskuntavaaleissa. Sote- ja sotu-uudistusten, ilmastomuutoksen ja muiden tärkeiden kysymysten lailla.

Hallituksen piikkiin syntyvyyden laskua ei voi panna. Trendi on jatkunut pitkään, ja samansuuntainen muutos näkyy kaikissa Pohjoismaissa.

Vanhemmuutta lykätään monista eri syistä: sopivan puolison löytämisen vaikeus, taloudellinen tilanne, työelämän epävarmuus – mutta myös pelko oman ajan ja elämän menettämisestä.

Kaikki parit eivät halua lapsia lainkaan.

Kun syyt ilmiön taustalla ovat näin moninaiset, ei mitään yhtä patenttilääkettä ”tautiin” voi määrätä.

”Samansuuntainen muutos näkyy kaikissa Pohjoismaissa.”