Osaa suomalaisista huolettaa maamme tipahtaminen kansainvälisissä Pisa-vertailuissa mitaleilta pistesijoille. Ennakkotietojen perusteella parempaa ei ole luvassa, kun tuoreimmat tutkimustulokset julkaistaan joulukuussa 2023.
”Huipputulokset tulivat aikoinaan tilanteessa, jossa Suomi ei ollut kehittänyt koululaitostaan Pisa-vertailua varten. En näe järkevänä, että lähtisimme juoksemaan Pisa-tulosten perässä”, sanoo kansainvälisen IBO:n pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen tällä viikolla ilmestyvässä Polemiikki-lehden haastattelussa.
Heinonen on parhaita asiantuntijoita koulutuksen saralla. Eurajokelaislähtöinen Heinonen on muun muassa entinen opetusministeri ja Opetushallituksen pääjohtaja.
Heinonen kehottaa miettimään, mikä on koulun päätarkoitus. Hänestä Pisa-tuloksia tärkeämpää on tukea lapsen ja nuoren kehitystä ja kasvua ihmisenä.
Oppilaiden pahoinvointi on lisääntynyt, opettajat uupuvat. Heinonen näkee koulun perustan olevan yhä kunnossa. Opettajien koulutus on korkeatasoista, opettajat sitoutuneita ja heidän työtään arvostetaan
Tukevalle pohjalle voi rakentaa sitä, mikä on ajassa tarpeen.
Heinonen antaisi kouluille rauhan keskittyä opetustyöhön.
”Usein valtion vastaus koululaitoksessa havaittuihin ongelmiin on ollut kontrollin lisääminen. Mutta kaikki sen kaltainen raportointi on pois oppilaiden kohtaamisesta. Se on huono kehityssuunta”, sanoo Heinonen.
Tätä viestiä kuuluu kouluista entistä äänekkäämmin.
Monet opettajat kavahtavat myös hankehiphoppia. Joskus vähempi on parempi.
Suomen peruskoulu ponnisti pohjoismaisen tasa-arvon eetoksesta maailmanluokan ihmeeksi. Uuden tutkimustiedon mukaan peruskoulu ei enää toimikaan yhtä hyvin.
”Samaa kaikille ei motivoi heitä, jotka eivät pysy mukana vauhdissa, mutta ei heitäkään, jotka etenisivät nopeammin ja haluaisivat syventyä aiheeseen paremmin”, sanoo Heinonen.