Nyt meitä kiinnostaa miten ja missä sähköä tuotetaan

Sähkömarkkinat uudistuvat parhaillaan voimakkaasti. Maailma on muuttunut myös siinä mielessä, että sähkö kiinnostaa meitä aivan uudella tavalla.

Takavuosina erilaisia voimaloita rakennettiin sitä mukaa, kun sähköä tarvittiin lisää. Sähkökatkojen välttämiseksi rakennettiin myös varakapasiteettia.

Suuria intohimoja ei tuotanto herättänyt, ydinvoimaa ja koskien patoamista lukuun ottamatta.

Sähkön hinta on meitä toki aina kiinnostanut. Viimeistään siitä lähtien, kun sähkölämmitys löi kunnolla läpi 1970-luvulla.

Sähköä opitaan säästämään, mutta kulutus kasvaa siitä huolimatta. Sähköä tarvitsevat muun muassa kovasti yleistyneet ilmalämpöpumput. Puhumattakaan sähköautoista.

Siksi hinnalla on merkitystä huomennakin.

Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat nousseet vahvemmin esille.

Se näkyy. Hiilivoimaloita suljetaan. Tuulivoimassa saavutettiin uusi ennätys pari viikkoa sitten, kun parhaimmillaan neljännes Suomen sähköstä tuotettiin tuulella. Aurinkopaneeleita asennetaan varsinkin isommille katoille.

Aina ei tuule, eikä aurinko paista. Perusvoimana ydinvoima on keskeinen osa Suomen ratkaisua. Atomivoimaa piisaa, kun Olkiluoto 3 pian valmistuu.

Kysyntäjouston laajempi hyödyntäminen auttaa jonkin verran, mutta vielä pitkään tarvitaan myös niin sanottua säätövoimaa. Vesivoima on tutuin muoto.

Energiamurros synnyttää uusia työpaikkoja. Mutta mihin?

Suomen on syytä olla Ruotsin tavoin hereillä, kun esimerkiksi suuria merituulivoimapuistoja suunnitellaan. Rauman satamalla ja telakalla voisi olla tärkeä rooli tässä vihreässä bisneksessä.

Sama pätee niin sanottuun vihreään vetyyn, jota tehtäisiin vedestä tuuli- tai aurinkovoimalla. Vety helpottaisi myös sähkön varastointia, joten siihen kohdistuu suuria odotuksia.

Jossakin vedyllä tehdään tulevaisuudessa isoa tiliä. Suoraan ja myös välillisesti, koska infra vaikuttaa yritysten ja teollisten investointien sijoittumiseen.