Nyt on aika kerätä marjat talteen

Luonnonmarjojemme satokausi on käynnissä. Muun muassa sosiaalinen media on täyttynyt kuvista, joissa suomalaiset ovat perheineen mustikkametsässä tai hillasuolla. Marjastus on noussut mukavaksi yhteiseksi tekemiseksi koronarajoitusten keskellä.

Orastavasta innosta huolimatta marjastajia tarvittaisiin vielä paljon enemmän.

Suomessa kypsyy poimittavaksi vuosittain noin 500 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja. Yleensä sadosta on saatu talteen kolmesta kymmeneen prosenttia.

Tänä vuonna parhaimmassakin tapauksessa satojen miljoonien eurojen arvosta metsien superfoodia uhkaa jäädä poimimatta.

Ulkomaiset poimijat ovat isolta osin jääneet tulematta Suomeen.

Marjateollisuus ja marjojen jatkojalostus työllistää satoja henkilöitä. Ala on täysin riippuvainen raaka-aineen saannista. Kauppojen pakastemarjat, mehut, hillot ja muut tuotteet uhkaavat jäädä ensi talvena niukaksi, mikäli satoa ei saada talteen.

Vaikka ruoantuotantomme omavaraisuusaste on hyvällä tasolla, on marjojemme teollinen talteenotto lipsunut jopa riskialttiille tasolle.

Suomalaiset ovat keräilijäkansaa ja marjastus on rakas harrastus ja virkistyksen lähde monille. Kotitarpeisiin ja torimyyntiin poimitaan vuosittain kaksin- ja jopa kolminkertaisesti marjoja verrattuna teollisuusmarjan poimintamääriin.

Marjastuksessa yhdistyvät hyvin huvi ja hyöty – samalla kun marjaämpäri täyttyy, saa hyötyliikuntaa ja mieliala kohenee.

Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, mutta marjojen poiminta on yhä hidasta käsityötä ja tieto hyvistä marjapaikoista ei ole itsestään selvää. Kaikkien fyysinen kunto ei välttämättä anna myöden suuremmalle marjastukselle, vaikka intoa olisikin.

Arktiset Aromit ry etsii parhaillaan ideoita tai valmiita keksintöjä, joilla marjastaminen saataisiin helpommaksi ja tehokkaammaksi. Jos moinen aparaatti keksitään, saattaa metsissä tulevina vuosina olla varsinainen vilinä.

”Suomessa kypsyy vuosittain noin 500 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja.”