Nyt tarvitaan sitä talvisodan henkeä

Talvisodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 80 vuotta. Siniristiliput liehuvat kautta vapaan ja itsenäisen Suomen.

Kirkonkelloja on määrä soittaa aamupäivällä kello 10.55–11.00 ja muistaa näin tarkkaa hetkeä, jolloin talvisota päättyi.

Monia talvisodan päättymisen kunniaksi järjestettäviä yleisötilaisuuksia sen sijaan jouduttiin viime hetkellä perumaan koronaviruksen vuoksi.

Talvisodan henkeä on nähty tai ainakin haluttu nähdä milloin missäkin yhteydessä vuosikymmenten saatossa.

Kenties useimmin talvisodan hengestä on puhuttu urheilun yhteydessä, vaikka vertaus ontuu. Urheilussa ei sentään kyse ole elämästä ja kuolemasta.

Paremmin sanapari istuukin vaikeisiin poikkeustilanteisiin, joissa kansakunnan selviäminen ja hyvinvointi on aidosti uhattuna. Vaikkapa lama-, kato- tai kulkutautikausiin.

Tänään elämme poikkeusaikaa, jolloin talvisodan hengelle on todellista tarvetta.

Maan hallituksen torstainen tiedotustilaisuus herätti suomalaiset uskomaan, ettei koronavirus ole vain pöpö muiden joukossa.

Parhaassa tapauksessa pahin on Suomessa ohi muutamassa kuukaudessa. Mutta siinäkään tapauksessa emme selviä ilman raskaita uhrauksia.

Nyt kysytään rauhallista ja järkevää toimintaa meiltä kaikilta. Tärkeää olisi myös ymmärtää asettaa yhteinen etu itsekkyyden ja mukavuudenhalun edelle.

Koronaepidemiaa emme enää pysty pysäyttämään, mutta omalla tekemisellä ja tekemättä jättämisellä voimme vaikuttaa koronan leviämistahtiin.

Toivon mukaan yhteinen vihollinen tiivistää jälleen kerran yhteisöjä. Uuden virusvitsauksen kukistamiseen tarvitaan yhteistyötä ja yhteisymmärrystä.

Terveys on tärkein, mutta koronan taloudellisia vaikutuksiakaan ei parane vähätellä.

Jos ihmiset käyvät lähiviikkoina, tai jopa kuukausina, lähinnä vain töissä ja ruokakaupassa, talouskasvu painuu pakkaselle. Se tarkoittaa työttömyyttä ja veronkorotuksia.

Nordean pääekonomisti julistikin jo eilen aamulla, että euroalue on taantumassa. Suomeksi sanottuna elämme lamaa.