Nyt tarvittaisiin Risto Rytiä, kansantalouden osaajaa

Luin upouuden Ryti-kirjan ”Kylmästi laskeva mies”. Kirjassa kuvataan tarkasti ja myös kriittisesti, miten talousvaikuttaja Risto Ryti luotsasi hauraan, juuri itsenäistyneen ja raastavan vapaussodan kokeneen äärimmäisen köyhän Suomen. Rytin aikakausi kesti vuodesta 1919 vuoteen 1945.

Risto Ryti ei hallinnut tietenkään tasavaltaamme yksin. Vaikka hän itsekin oli alkujaan pienen edistyspuolueen kansanedustaja, siis poliitikko, hän nautti vahvaa luottamusta silloisten sosiaalidemokraattien (Väinö Tanner), maalaisliiton (Kyösti Kallio) ja kokoomuksen (J.K. Paasikivi) keskuudessa. Hänen lähipiiriinsä kuuluivat myös suurten vientiyhtiöiden toimitusjohtajat ja ulkomaisten keskuspankkien johtajat.

Risto Rytistä tuli kansallinen ja kansainvälinen talousvaikuttaja. Hän halusi kuitenkin korostaa, että talouden maailma ei ollut vain kylmää laskelmointia. Se perustui taloudellisen kanssakäynnin edellyttämään ehdottomaan uskottavuuteen ja luottamukseen. Rytin esittäessä esimerkiksi valtiontalouden tasapainottamistavoitteita, hän esitti myös niihin aina keinot. Hän ei ollut ideologi. Osaaminen ja kokemus ohittivat politiikan.

Onko mikään muuttunut Rytin ajoista? Sotien jälkeen v.1945 Ryti esitteli keinoja Suomen kansantalouden tyydyttävän tasapainon edellytyksistä. Mariinilla, Purralla ja Orvolla on keväällä 2023 samansuuntaiset haasteet. Rytin keinot tiivistetysti olivat seuraavat.

Maksu- ja vaihtotaseen tasapainottaminen vientiteollisuuden tuotannon uudelleenkäynnistämisellä ja vahvistamisella. Edelliseen liittyen teollisuuden ja maataloustuotannon kasvattaminen parantaisi vaihtotasetta, kun omavaraisuus erityisesti elintarviketuotannossa vahvistuisi.

Rytin lista jatkui kustannus-kilpailukyvyllä ja pääoman muodostuksen vahvistamisella. Velanotto oli Rytille myrkkyä, hän hyväksyi sen ottamisen vain tuotannollisiin kohteisiin, koska ne maksaisivat velan pitkällä aikavälillä takaisin. Ryti vastuulla oli myös markan arvon vakaus, nyt euron arvosta pääosin huolehtii Euroopan keskuspankki.

Kirja on täynnä yhteiskuntatalouden lainalaisuuksia. Siitä löytyy myös oppeja poliitikolle, miten selviää ristipainetilanteesta. Useinhan varinkin pula-aikana yksittäisen kansalaisen tarpeet ovat erilaiset kuin koko yhteiskunnan vaateet. Risto Rytin menestys perustui asioiden ehdottomaan osaamiseen. Suomalaisiin ja muihin kansakunnan päättäjiin vetosi hänen varma todellisuudentajunsa. Jonka hän oli perinyt pääministeri Linkomiehen mukaan talonpoikaisilta esi-isiltään Huittisista.

Jukka Tuori

maakuntaneuvos