OKL:n varhaiskasvatuksen edustajat vastaavat mielipidekirjoituksiin

Haluamme Turun yliopiston, Opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatuksen edustajina ottaa kantaa Länsi-Suomen mielipideosastolla (Matias Sillanmäki, TUO & Jukka-Pekka Salmela, TUO; Silja Paavola, SuPer) esitettyihin näkemyksiin ja osittain virheellisiin tietoihin.

Ensimmäinen ja sitkeä ammattikorkeakoulutahojen useissa lehtiartikkeleissa esittämä väite koskee opettajaopintoja, jotka pitäisi palauttaa ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakoulut eivät ole koskaan kouluttaneet opettajia. Niistä valmistuneet sosionomit ovat saaneet oikeuden toimia opettajina ilman opettajakoulutusta vain hyvin lyhyen ajan koko varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen 130-vuotista historiaa.

Toinen virheellinen informaatio koskee opettajan palkkaustietoja, joihin Sillanmäen ja Salmelan käyttämä lähde antaa mielestämme virheellistä tietoa. Kaikilla aloilla on alan vaihtajia ja parhaiten alan pitovoimaa lisäävät juuri riittävä palkkaus ja työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Tämä koskee koko varhaiskasvatushenkilöstöä.

Tällä hetkellä Turun yliopiston valmistuvista varhaiskasvatuksen opettajista noin 15 % jatkaa opintoja varhaiskasvatuksen maisteriohjelmassa ja suurin piirtein vastaava määrä muissa kasvatustieteen maisterin opinnoissa. Varhaiskasvatuksen kehittämiseen tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajina työskentelevien lisäksi yliopisto-opettajia, tutkijoita, hanketyöläisiä, eri hallinnon portaissa työskenteleviä. Jos koulutettaisiin vain 100-prosenttisesti työntekijöitä päiväkoteihin, varhaiskasvatuksen ala pysähtyisi. Varhaiskasvatuslakiin on kirjattu tulevaisuudessa se, että päiväkodin johtajalta edellytetään kasvatustieteen maisterin tutkintoa, joten maistereita tulee kouluttaa.

Sosionomi on laajasti hyvinvointityön asiantuntija vauvasta vaariin, kun taas varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, joilla on monipuolista ja syvällistä pedagogisista vuorovaikutus- ja arviointiosaamista lasten (sosiaalisen, emotionaalisen ja kognitiivisen) kehityksen ja oppimisen tukemisesta osana laaja-alaista osaamista kulttuurisesti moninaisissa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä. Koska sosionomit saavat koulutuksensa laaja-alaisiin sosiaalialan tehtäviin, he eivät ole sijoittuneet varhaiskasvatuksen palvelukseen, esimerkiksi Sirppa Kinoksen (2014) väitöskirjan tutkimusaineiston mukaan vain noin viidennes sosionomeista oli työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajina. Sosionomien koulutuksella ei ole siis ratkaistu varhaiskasvatuksen opettajien pulaa tähänkään asti, eikä niin kuulukaan tehdä.

Varhaiskasvatuslaki 2018 ja nykyisen hallituksen Oikeus oppia -ohjelma ovat olleet varhaiskasvatuksen laatua perustavalla tavalla parantavia uudistuksia. Varhaiskasvatuslaissa turvataan jokaiseen lapsiryhmään vähintään yksi pedagogisen koulutuksen saanut opettaja. Moniammatillisessa tiimissä voivat työskennellä myös varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Kullakin henkilöstöön kuuluvalla on oma erityisosaamisensa ja kaikkien ammattitaitoa tarvitaan. Varhaiskasvatuksen opettaja vastaa varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtamisesta ja pedagogiikan laadusta.

Alle 3-vuotias lapsi elää yhtä ihmiselämän kiihkeintä kehitysvaihetta liittyen uusien taitojen oppimiseen. Varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan erityisesti myös alle 3-vuotiaiden lasten lapsiryhmissä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI:n arviointiraportit 2019 ja 2021 osoittavat erityisesti kehittämistarpeen olevat alle kolmevuotiaiden pedagogiikassa, ilmaisun monien muotojen oppimisalueen pedagogiikassa sekä moninaisuuden pedagogiikassa. Näihin arviointiraportteihin vastanneista vain noin viidesosalla on pedagoginen opettajankoulutus, jonka vuoksi varhaiskasvatuksen laatu kentällä ei toteudu yhtäläisesti jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä. Tästä pitäisi jokaisen vanhemman olla huolissaan.

Varhaiskasvatuksen opettajia koulutetaan yliopistojen opettajankoulutuksessa yhdessä muiden opettajiksi opiskelevien kanssa. Yliopistoissa kaikki opettajiksi kouluttautuvat opiskelevat kasvatustieteitä ja opettajan pedagogisia opintoja ammatillisten monialaisten opintojensa lisäksi. Varhaiskasvatuksen opettajat, luokanopettajat ja aineenopettajat saavat koulutuksensa yliopistoissa ja opiskelevat yhdessä kasvatustieteen perus- ja aineopintoja. Näitä opintoja ei opiskella ammattikorkeakouluissa. Varhaiskasvatuksen sosionomeilla on oma sosiaalialan koulutusprofiilinsa, ja koulutusta tulisikin kehittää nyt uuden varhaiskasvatuslain edellyttämässä hengessä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävien osaamistarpeita palvelemaan.

Tällä hetkellä Suomessa on pula nimenomaan varhaiskasvatuksen opettajista, johon löytyy ratkaisu vain opettajankoulutusta lisäämällä – ei sosionomikoulutusta lisäämällä. Seitsemän yliopiston varhaiskasvatuksen professorit ovat 18.8.2022 jättäneet valtioneuvostolle vetoomuksen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen lisäämisestä ja siihen tarvittavan rahoituksen turvaamisesta.

Siirtymäaikaa uuteen mitoitukseen on vuoteen 2030 asti eli vielä monta vuotta. Nyt ei pitäisi poukkoilla, vaan vahvistaa varhaiskasvatusta lain hengessä.

Varhaiskasvatus on osa suomalaista opetus- ja koulutusjärjestelmää ja luo pohjaa kaikelle sivistystyölle. Suomalainen varhaiskasvatuksen opettajankoulutus täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Varhaiskasvatusta ovat sitä alusta asti toteuttaneet varhaiskasvatuksen opettajat ent. lastentarhanopettajat. Historiallisesti katsoen sosiaalialan koulutetuilla sosionomeilla on ollut väliaikainen kelpoisuus osaan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävistä ennen nykyistä Varhaiskasvatuslakia (2018) vain murto-osan koko koulutuksen historiallisesta aikajanasta.

Varhaiskasvatuksen opettajankouluttajina arvostamme ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tuomaa erityisosaamista, jota moniammatillisessa tiimityössä tarvitaan. Nykyinen opettajapula varhaiskasvatuksessa voidaan kuitenkin ratkaista vain lisärahoittamalla yliopistojen opettajankoulutusta ja kehittämällä monimuotoisia väyliä opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi.

Inkeri Ruokonen, professori

Minna Hannula-Sormunen, professori

Maarit Silvén, professori

Juli-Anna Aerila, dosentti

Tarja-Riitta Hurme, KT, yliopistonlehtori

Jarmo Kinos, dosentti

Riitta Korhonen, KT, yliopistonlehtori

Johanna Kortessalo-Ainasoja, KT, yliopistonlehtori

Satu Lausmaa, KM, yliopistonopettaja

Jenny Marttila, KM, väitöskirjatutkija

Anitta Melasalmi, KT, yliopistonlehtori

Meri Pihanperä, KM, väitöskirjatutkija

Anne Sorariutta, KT, yliopistonlehtori

Maria Sula, TaM, KM, yliopisto-opettaja

Anne Toivonen, KM, toimitusjohtaja/päiväkodinjohtaja

Sofia Uhlenius, KK, tutkimusavustaja

Virpi Yliverronen, KT, yliopistonlehtori

Lisää aiheesta

Varhaiskasvatuksessa on itseaiheutettu henkilöstöpula

Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ei ratkaista ilman rahaa