Olisiko aika pistää Suomi nousuun?

Postilakko oli ja meni, mutta jälkipeli jatkuu. Nykyisen AY-porukan toiminta ja jopa hölmöily perustuu siihen, että he ovat nukahtaneet rattiin ja homma oli vahvasti puoluesidonnaista sekä keskinäisiä turpakäräjiä ja ohjauksia.

Tuo puolueiden vastakkaisajattelu on myös sulkenut porukkaa niin tiukasti omaan maailmaansa, että kavereita ei parhaimmillaan edes helsata, kun ovat toisinajattelijoita, vaikka samoja hommia käytännössä puuhastellaan ja kokemukset ja näkemykset sen myötä käytännön asioissa ja erityisesti osaamisessa ovat yhtenäisiä.

Meidän politiikan tekijät ovat myös usein niin itsekeskeisiä ja kaikkitietäviä, että yhteispeli ainakin julkisuudessa on olevinaan vaikeaa. Missähän mahtaa vaeltaa meillä se keskinäinen luottamus ja yhteishenki, joka yhteistyöhön ehdottomasti vaaditaan. Tosiasia myös on, että valittamalla eivät mitkään asiat parane, vaan ne on tutkittava ja selvitettävä ja porukalla sekä tarvittaessa asiantuntijoiden opastuksella korjattava!

Työtaistelu on myös outo termi, sillä eihän tappeluista, vihanpidosta ja sodista ole kenellekään mitään hyötyä, niissähän enemmänkin tuhotaan ja voidaan hävittää, jopa asiallisia yhteistyö ja henkilösuhteita.

Käytännössä näissä työntekoneuvonpidoissa pyöritellään kuitenkin näitä meidän talousjärjestelmän jakamia tai muuten hankittuja rahoja ja hyödykkeitä, joten näillä riitapukareilla tulisi olla tämä maan taloustilanne varmasti hanskassa ja sen kehittäminen meidän kaikkien parhaaksi, olivatpa osapuolet sorvareita tai porvareita.

Todellinen yhteistyö sekä kannustus käytännön työasioissakin on tainnut kadota jonnekin poliittiselle eripuratasolle, josta meillä löytyy pelialuetta, vaikka muille jakaa.

Tämä meidän SUOMI OY on juuri nyt rakennettava paremman yhteistyön pohjalle, jossa kaikki käytännön osaajat eri alueilla ja työaloilla puhaltavat siihen parhaiten hehkuvaan hiileen tämän pohjoisen kolkan kehittämiseksi. Meidän parhaita resursseja tulisi myös kunnioittaa ja aitoja rakentajia kannustaa, kun muun tuhlailun lisäksi tuo onneton EU:kin häärii sotkemassa parhaita suunnitelmia.

Suomi on ankkuroitava meidän omien pohjoisten olosuhdevaatimusten pohjalle ja tiukasti kansantalouden resurssit huomioiden sekä opettaa kansa tuottavaan työntekoon. Meillä täällä Siperian naapurissa puhaltavat kaiken aikaa täysin eri tuulet, kuin tuolla eteläisemmässä Euroopassa.

Työajat ja -ansiot tulee olla työtaitojen ja ahkeruuden pohjalle rakennettuja, eikä tiukkojen puolueperiaatteiden ja ohjelukujen sekä niihin perustuvien työaikalakien ja muiden työntekojarrujen mukaisia. Kyllä toisinaan täytyy porukalla voida hieman repäistä ja vauhdittaa tätä rakentamisurakkaa.

Joustavuus on omiaan parantamaan taloudellista kannattavuuttakin, jolloin työntekoon ja ahkeruuteen vihkiytyneet kansalaiset voidaan palkita omien ansioittensa mukaisesti. Omaa työkykyä, taitoja sekä jaksamistakin voidaan myös ylläpitää ja kehittää jopa niin, että se Jussi ja kuokkakin löytyy tarvittaessa. Yrittämisen ja innovaatioiden myötä hankitut, sekä ahkeruuden ja osaamisen mukaiset ansiot ja toimeentulo ovat kaikkien suomalaisten velvollisuus ja kunnia-asia, joka on palkittava. Koko tätä rakentaja porukkaa, olivatpa he työntekijöitä tai yrittäjiä, tulisi ohjata ja kannustaa vielä paremman ja kilpailukykyisemmän Suomen rakentamiseen.

Nuo julmetun kalliit ympäristöhölmöilyt ja täysin vailla pohjaa oleva kaavailut olisi jätettävä vähemmälle erityisesti energiasektorilla ja perusvoimatuotannossa. Me ei asuta Välimeren aurinkorannalla. Oma 3 kilowatin aurinkovoimala, joka täs länsrannal tuotti kesä – heinäkuussa 564 kilowattituntia, niin nyt loka,– marraskuussa tuli vain 23 kilowattituntia, joista 2 kWh:ta marraskuussa, eli eipä siitä näin talvella mitään hyötyä ole.

Ahkeraa ja tuottavampaa talvenjatkoa ja SUOMI nousuun.

AKK