Parhaillaan vietetään koulujen ja uutismedian yhteistä Uutisten viikkoa. Sanoma- ja kaupunkilehdet eri puolilla Suomea osallistuvat aktiivisesti viikon viettoon.
Viikko on näkynyt vahvasti myös sanomalehti Länsi-Suomen ja kaupunkilehti Raumalaisen sisällöissä. Nuoria ja lapsia kiinnostavissa jutuissa olemme käyttäneet myös Uutisten Viikon omaa tunnusta.
Nuorten kiinnostus omaa elämää lähellä oleviin uutisaiheisiin on vahvistunut, selviää Kantar TNS Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Nuoret, isot uutisaiheet ja luottamus -tutkimuksesta.
Nuoret ovat aiempaa enemmän kiinnostuneita mielenterveyteen, terveyteen, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvistä aiheista, toisten nuorten tekemistä sisällöistä, kiusaamiseen liittyvistä aiheista sekä uutisista, joissa on haastateltu nuoria.
Sotaan ja kriiseihin liittyvät uutiset aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa noin kolmannekselle tutkimukseen vastanneista nuorista. Sota- ja kriisiuutisoinnin aiheuttamat negatiiviset tunteet korostuvat erityisesti tytöillä. Nuorista 40 prosenttia on alkanut jossain määrin vältellä sotaan, kriiseihin ja muihin negatiivisiin asioihin liittyviä uutisia.
Jopa 60 prosenttia nuorista toivoisikin lisää ratkaisukeskeisyyttä sotaan ja kriiseihin liittyviin uutisiin.
Yli puolet nuorista kokee, että nuorten näkemyksiä kuullaan mediassa melko tai erittäin huonosti. Tähän toiveeseen olemme nyt tarttuneet entistäkin suuremmalla ajatuksella. Liian usein nuorten mielipiteet ohitetaan kevyinä ajatuksina. Onkin erittäin tärkeää kuulla nuoria myös isojen uutisaiheiden yhteydessä ja sitä kautta ylläpitää toivoa ja turvallisuutta.
Tutkimukseen vastanneista nuorista 39 prosenttia kertoi seuraavansa uutisia päivittäin. Yhdeksi tärkeimmäksi uutiskanavaksi on noussut sosiaalinen media ja siellä erityisesti TikTok, jonka kautta uutisia seuraa 40 prosenttia nuorista. Sanoma-, kaupunki- tai iltapäivälehdistä verkossa tai painettuna uutisia seuraa kuitenkin 67 prosenttia nuorista.
Valtaosa nuorista (75 %) luottaa suomalaisten uutismedioiden toimittamiin uutisiin sodasta ja kriiseistä. Sen sijaan somekanavissa nuori törmää useimmiten virheelliseen, valheelliseen tai epäselvään tietoon.