On aika onnentoivotusten

Kevään vaihtuminen kesäksi on monien iloisten juhlien aikaa.

Peruskoululaiset ovat vaihtaneet aamuheräämiset kesälomalaisen vapauteen.

Ammatillista opinnoista paperit saa runsaat 77 000 uutta ammattilaista.

Valmistuneiden määrä on jo muutaman vuoden ajan ollut nousussa. Tämä kertoo osaltaan siitä, että opiskelijoiden motivaatio on parantunut.

Keskeyttäneitä on aiempaa vähemmän. Aloitetut opinnot myös saatetaan päätökseen.

Motivaatiota parantaa olennaisesti tieto siitä, että entistä useammalle vastavalmistuneelle löytyy töitä suhteellisen nopeasti.

Tilastojen mukaan 70 prosenttia nuorista valmistuneista saa töitä vuoden sisällä. Vakituisen paikan saaminen voi olla haastavaa, mutta määräaikaiseksi tai tilapäiseksi alun perin sovitusta työsuhteesta saattaa hyvinkin muodostua pitkäaikainen.

Eri alojen välillä on suuria eroja. Metallipuolen ammattilaiset suorastaan revitään koulun penkiltä töihin, myös hoitoalan osaajista on pulaa.

Gaudeamus igitur soi lakkiaisten päätteeksi suomalaisissa lukioissa.

Valkoiset lakit ja punaiset ruusut onnitteluhalauksineen ovat kaunis kiitos siitä puurtamisesta, jonka lukiokurssien kahlaaminen on vaatinut.

Täytyy kuitenkin muistaa, että niin ammatillinen pätevyys kuin valkolakkikin ovat välietappeja koko elämän jatkuvalla oppimismatkalla.

Monilla ammattitutkinnon suorittaneella on jo mielessään jatkokoulutus. Ei kenties heti, mutta muutaman työvuoden jälkeen.

Ylioppilailla puolestaan on edessä kova kisa jatko-opiskelupaikoista. Mahdollinen välivuosi antaa lepoaikaa ja etäisyyttä kouluun.

Työelämän nopea muuttuminen edellyttää jatkuvaa taitojen ja tietojen päivittämistä.

Kerran saatua koulutusta on pakko täydentää ja kehittää.

Tulevaisuuttaan miettivän nuoren silmissä edessä on vaikeasti ennustettavia näkymiä. Digitalisaation vaikutuksia on vaikea arvioida. Osa ammateista häviää kokonaan, toisaalta uusia syntyy kaiken aikaa.

Näin on aina ollut, siinä ei sinällään ole uutta. Vauhti vain on kiihtynyt.