Ongelma, jolle ei ole helppoa ratkaisua

Lähihoitajakoulutukseen yhteishaussa hakeneiden määrät ovat laskeneet tasaisen varmasti viime vuosina.

Vuonna 2014 hakijoita oli vielä lähes 14 000. Vuonna 2018 sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon eli lähihoitajakoulutuksen suoritti 10 899 opiskelijaa ja vuonna 2021 tutkinnon suorittaneiden määrä putosi jo 7 719 valmistuneeseen lähihoitajaan.

Vuoden 2021 valmistuneista Valviran rekisteriin rekisteröityi vain 6 169 valmistunutta lähihoitajaa.

Winnovassa Steniuksenkadun kampuksella Raumalla hoitoalan nuorten ryhmiä toimii syksyllä kaksi. Ryhmissä on alle 20 opiskelijaa.

Nuorten ryhmien lisäksi aikuisille on oma ryhmänsä, ja lisäksi aikuisopiskelijoiden keskuudessa suosittu opiskelumuoto on oppisopimuskoulutus.

Opiskelijamäärät ovat kuitenkin laskeneet myös Raumalla viime vuosina.

Lähihoitajapulaa on yritetty ratkaista hoitajien koulutusmäärien lisäyksellä, mutta suuri ongelma on, että lähihoitajakoulutuksesta valmistuu joka vuosi entistä vähemmän koulutettuja hoitajia. Lisäksi yhä useampi valmistuva lähihoitaja ei rekisteröidy Valviran rekistereihin, eivätkä he silloin voi työskennellä lähihoitajan ammatissa.

Toinen alan koulutuksen vetovoimaa lisäävä tekijä olisi Superin mukaan ainakin se, että toisen asteen sote-alojen koulutuksissa eli myös lähihoitajakoulutuksessa korvattaisiin työpaikoille opiskelijoiden harjoittelujaksoista aiheutuvat kustannukset samoin kuin ne korvataan alan korkeakouluopiskelijoiden kohdalla.

Nyt lähihoitajaopiskelijat eivät saa välttämättä yhtä houkuttelevia harjoituspaikkoja kuin esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijat, ja tämän on koettu vähentäneen kiinnostusta lähihoitajaopintoja kohtaan.

Toimintamalli on ristiriidassa koulutusreformin tavoitteiden kanssa. Näin on myös monen muun alan kohdalla. Ammatillisen koulutuksen koulutusvastuuta siirrettiin lisää työpaikkatasolle ja samanaikaisesti oppilaitosten määrärahoja pudotettiin leikkaamalla juuri lähiopetuksen resursseja.

”Vuonna 2021 lähihoitajia valmistui Suomessa 7 719.”