Onko oppikirjojen päällystäminen ilmastorikos?

Kautta aikojen oppikirjoja on päällystetty kontaktimuovilla, jotta ne pysyisivät mahdollisimman hyväkuntoisina oppilaiden repuissa koulumatkoilla. Peruskoulussa on myös aina ollut ”kiertokirjoja”, jotka vaihtavat omistajaansa aina uuden ikäryhmän kohdalla.

Oppikirjojen päällystäminen onkin ollut välttämätöntä, jotta kirjat säilyvät useita vuosia ja ovat siistejä vielä seuraavan omistajan käytössä. Koulukirjojen päällystäminen oli aikoinaan verrattavissa painajaiseen, koska kirjojen kansiin tuli aina useita ilmakuplia ja sivut liimautuivat yhteen kontaktimuovia laitettaessa. Lopuksi ilmakuplia yritti puhkoa ja tasoittaa nuppineulan sekä viivaimen avulla.

Nyt syksyllä kantautui tietoa koteihin ettei oppikirjoja enää päällystetä kontaktimuovilla. Taustalla on todennäköisesti ajatus muovimäärän vähentämisestä.

On totta, että muoviongelma on todellinen pallollamme ja ongelman ratkaisemiseksi tulee tehdä muutoksia. Mutta voisiko oppikirjojen oikeaoppinen kierrätys olla jo riittävä ympäristöteko? Vanhasta oppikirjasta, joka on päällystetty kontaktimuovilla voi repäistä kannet irti ja lajitella ne sekajätteisiin sekä sivut paperinkeräykseen. Sekajätteisiin laitetut kannet kulkeutuvat roska-auton lavan kautta järjestettyyn jätehuoltoon, jolloin käytetty kontaktimuovi ei päädy mikromuovina mereen.

Oppikirjani olivat aina peruskoulussa huolellisesti päällystetty kontaktimuovilla niin opettajan pyynnöstä kuin myös omasta vapaasta tahdosta. Nyt vielä näin aikuisopiskelijanakin päällystän kaikki oppikirjani, koska haluan niiden kestävän ja pysyvän kauniina mahdollisimman pitkään. Siististi päällystetty ja hyvä kuntoinen kirja on mukavempi sujauttaa omaan reppuun ja ennen kaikkea mukavempi jälleenmyydä. Moraalisesti tuntuu pahalta ostaa kaupasta kalliita uusia tai käytettyjä oppikirjoja ja ns. tahallaan päästää ne tuhoutumaan ja repeytymään eri kohdista jo muutaman viikon aikana. Huonoon kuntoon päässeet oppikirjat eivät ainakaan lisää omaani tai muiden lasten ja nuorten opiskeluintoa.

Mutta kumpi sitten on ympäristöteko: päällystää oppikirjat vai jättää päällystämättä? Jos kirjat päällystetään, joudutaan ostamaan kontaktimuovia kaupasta, mutta jos kirjoja ei päällystetä ne ovat nopeasti repeytyneitä ja kulmat kiharalla. Päällystämättömät kirjat eivät kestä käytössä yhtäpitkiä aikoja, joka tarkoittaa sitä että kirjoja pitää uusia nopeammalla aikavälillä. Mutta, kun kulutustakin pitäisi oppimani mukaan vähentää ilmastonmuutoksen pelastamiseksi?

Tunnollinen oppikirjojen muovittaja