Länsi-Suomessa on hyvässä vauhdissa presidenttiehdokkaiden haastattelusarja. Tähän mennessä on julkaistu Mika Aaltolan (sit.), Jussi Halla-Ahon (ps.), Alexander Stubbin (kok.) ja Li Anderssonin (vas.) haastattelut.
Lännen Median yhteistoimituksen toimittajat tenttaavat vielä ainakin Olli Rehnin (kesk.), Pekka Haaviston (vihr.) ja Jutta Urpilaisen (sd.).
Varmalta näyttää, että presidenttivaaleissa mennään toiselle kierrokselle.
Tässä vaiheessa näkymä on sellainen, että Pekka Haavisto on vahvimmin menossa toiselle kierrokselle. Haavisto on tähän saakka ollut selvä ykkönen kaikissa gallupeissa.
Useiden mielipidekyselyjen perusteella Haaviston vastustaja helmikuun 2024 ”finaalissa” olisi Stubb. Gallupien mukaan Rehn, Aaltola ja Halla-aho ovat päähaastajat.
Toisen kierroksen kisasta ennakoidaan tasaisempaa, koska suurin osa äänestäjistä joutuu valitsemaan kakkosvaihtoehtonsa.
Suoran kansanvaalin vuosina Martti Ahtisaaresta (sd.) on tullut presidentti alle 54 prosentin ja Tarja Halosesta (sd.) alle 52 prosentin kannatuksella.
Olennainen kysymys on, mitkä jakolinjat osoittautuvat äänestäjille tärkeimmiksi.
Presidentin tärkein tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Presidentti on myös Puolustusvoimien ylipäällikkö.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ehdokkaat ovat isossa kuvassa yksimielisiä. Kansan selvä enemmistö allekirjoittaa suuret linjat: Suomi on Euroopan unioniin kuuluva länsimaa ja nyt myös sotilasliitto Naton jäsen.
Samaa mieltä ollaan siitäkin, että Suomen tulee tukea Ukrainaa Venäjän hyökkäyssodassa.
Gallupien kärkiviisikosta puuttuvat vasemmiston ehdokkaat, vaikka maan edellinen hallitus oli demarivetoinen.
Haaviston monet mieltävät vihervasemmistoon, mutta Ilta-Sanomien haastattelussa hän piti ”ajatusta vieraana, koska en ole yhtään punainen”.
Vihreitä perustamassa ollut Haavisto on arvoiltaan keskustaliberaali. Aika näyttää, onko se tässä kisassa etu vai haitta.