Oppivelvollisuudesta ja koulutuksesta

Oppivelvollisuus laajenee 18 vuoteen ja samalla toisen asteen tutkinnosta tulee maksutonta. Esiin on nostettu huoli uudistuksen kustannuksista. Tietysti.

Hallitus on luvannut, että uudistuksen kustannukset korvataan kunnille. Opintoihin hakeutumisen ohjausta tehostetaan. Selvää on, että tarvitaan toiminta- ja seurantamallit kuten yleensä kaikissa isoissa uudistuksissa. Mistä sitten on kyse?

Koulutus ehkäisee eriarvoistumista. Koulutus tähtää ammatin hankkimiseen. Nyky-yhteiskunnassa ammattia voidaan vaihtaa pakottavista syistä ja koulutusta voidaan hankkia elämän varrella ja melko iäkkäänäkin. Me emme elä enää yhteiskunnassa missä valmistutaan johonkin ammattiin ja siinä ollaan kunnes eläke koittaa. Lisäkoulutusta pitää/ saa myös hankkia matkan varrella.

Kyse on myös koko Suomen osaamistason parantamisesta. Sillä on selvä yhteys talouteen ja tuottavuuteen. Osaamistason kohentaminen on pitkän tähtäimen juttu. Koulutus maksaa itsensä takaisin vaikkei se ihan heti näykään. Se on panostamista, investointia hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Maksuton toinen aste mahdollistaa kaikkien nuorten opiskelun ja on myös huomattava taloudellinen etu perheille. Perhetausta vaikuttaa oppimistuloksiin ja tulevaan menestymiseen työelämässä. Koulutus ehkäisee syrjäytymistä ja säästää kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä. 

Syrjäytymisen ehkäisyssä tehdään töitä inhimillisemmän elämän eteen ja siinä on myös kyse rahasta eli niistä veroista nyt esimerkiksi. Muistakaamme että on eri asioista ja eri aloista kiinnostuneita ihmisiä - kaikkien ei tarvitse olla korkeasti koulutettuja, mutta koulutettuja kumminkin.

Elina Mustonen
Kuntavaaliehdokas (sd.)