Oppivelvollisuusuudistus heikentää alueellisuutta

Marinin hallituksen merkittävimpiä hankkeita on oppivelvollisuusiän pidentäminen. Uudistusta on perustellusti kritisoitu. Sen on suoraa tulonsiirtoa rikkaille ja sen ei katsota korjaavan aitoa ongelmaa eli syrjäytymistä.

Uudistus koskettaa koko ikäluokkaa, vaikka avun tarpeessa on vain osa. Sillä kaunistellaan tilastoja ja koetetaan paikata varhaisemmassa vaiheessa tehtyjä koulutuspoliittisia epäonnistumisia. Syrjäytymiskehitystä ei estetä vain kouluissa, sillä juurisyyt ovat usein sosioekonomisia.

Otsikoissa olleet nuorisojengit ovat jo nyt niin suurissa ongelmissa päihteiden ja rikollisuuden kanssa, että pakollinen toinen aste ei heidän kohdallaan ongelmaa ratkaise.

Oppivelvollisuusuudistus on myös yksi lukuisista hallituksen maaseutua näivettävistä päätöksistä.

Lukioiden rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan puolet heistä ei kannata uudistusta ja toisen puolen mielestä uudistusta pitäisi lykätä. Nykyinen aikataulu on liian kiireinen ja uudistuksen vaikutuksia ei ole kokeiluilla selvitelty.

Vaikka valtio on luvannut kustantaa kunnille uudistuksesta aiheutuvat kustannukset, on todennäköistä, että monissa kunnissa joudutaan investoimaan halvimpiin mahdollisiin koneisiin ja kirjoihin. Piileviä kustannuksia syntyy ja kunnat joutuvat sopeuttamaan talouttaan. Tiedetään että kuntatalous oli kriisissä jo ennen koronaa ja suuntaa kohti parempaa ei ole näkyvissä.

Pahimmillaan lukiot joutuvat karsimaan erikoiskursseistaan, joita järjestetään erityisesti luovilla aloilla. Kärsijöinä ovat ensisijaisesti pienempien kuntien lukiot. Pystytäänkö tällaisessa tilanteessa varmistamaan nykyisen lukioverkon säilyminen vai onko edessä oppilaiden keskittäminen entistä suurempiin yksiköihin? Tällä on vaikutusta sekä oppimistuloksiin että maakuntien elinvoimaan.

Eri lukioiden välillä on jo nyt huomattavia tasoeroja. Oppivelvollisuusuudistus ei tule näitä eroja vähentämään. Koulutuksellinen tasa-arvo on menossa huonompaan suuntaan, vaikka juhlapuheissa sen nimeen vannotaan.

Nyt olisi tehtävä toimenpiteitä, joilla maakuntien ja maaseudun elinvoimaa voidaan ylläpitää. Lukioverkon ylläpitäminen ja resurssien turvaaminen on tässä avainasemassa.

Jari Koskela

kansanedustaja (ps.)