Suomalainen viettää kirjojen parissa keskimäärin 5,36 tuntia viikossa, kun huomioidaan sekä painettujen että sähköisten kirjojen kulutus. Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen teettämän Suomi lukee -tutkimuksen mukaan 86 prosenttia on lukenut viimeisen neljän viikon aikana kirjaa jossain formaatissa.
Äänikirjapalveluita tilaa nyt 21 prosenttia suomalaisista, kahden vuoden aikana osuus on kasvanut 17 prosenttia. Onkin hyvin todennäköistä, että sähköisten kirjojen myynti kasvaa painettuja kirjoja suuremmaksi. Siitä huolimatta painettu kirja säilynee kustannusalan kivijalkana, vaikka kuluttajamyynti onkin laskenut lähes 9 prosenttia.
Eniten painetun kirjan kuluttajamyynti laski tietokirjallisuudessa. Sen sijaan ulkomaisen painetun kirjallisuuden myynti kasvoi 10,4 prosenttia ja pokkareiden myynti jopa huimat 26,4 prosenttia.
Painetun kirjan suosio ei siis ole lähiaikoina katoamassa maan kamaralta. Kolme neljästä suomalaisesta kertoo ostaneensa viimeisen vuoden aikana painettuja kirjoja itselleen tai lahjaksi, ja joka neljäs on ostanut lahjaksi lastenkirjan. Se on tärkeää, sillä innostus lukemiseen siirtyy erityisesti kokemuksen kautta seuraaville sukupolville.
Kirjojen ostaminen ja lukeminen vaikuttaa jakautuvan aiempaa tasaisemmin niin painettujen kirjojen kuin lukuaikapalveluiden osalta. Iän, asuinpaikan ja koulutustason vaikutus kirjoja ostaneiden osuuteen on vähentynyt selvästi.
Sukupuolten välinen ero kirjaostoissa on sen sijaan kasvanut. Naiset ostavat ja lukevat kirjoja miehiä enemmän, ja erityisesti lukuaikapalvelut ovat naisten suosiossa.
Lukuaikapalvelut ovat tuoneet kirjallisuuden pariin myös uusia yleisöjä. Niistä, jotka eivät osta lainkaan painettuja kirjoja, jopa 15 prosenttia oli kuitenkin maksanut lukuaikapalvelusta.
Äänikirjat ovat muuttaneet kirjojen kuluttamisen tapaa. Äänikirjaa voi kuunnella monenlaisen muun, tylsähkön toiminnan, ohessa. Siivous, lenkkeily tai autolla ajelu sujuu äänikirjojen parissa usein paljon joutuisammin.