Pallo poksahtaa, osa 2

Ravinnon ilmastovaikutukset on nyt nostettu tikun nokkaan. MTK yhdessä konsulttitoimiston kanssa on laatinut listan ilmastoystävällisen kuluttajan ruokapöytään.

Listassa lohi on ylivertaisen hyvä, riisi todellinen pahis eivätkä pasta ja banaani juuri sitä parempia.

Aloitetaan lohesta, joka useimmiten on Norjassa kasvatettua kalaa. Onhan lohi arvokas Omega 3:n lähde, mutta on sitä myös kotimaisissa kaloissa. Ne ovat usein lähiruokaa, puhtaista järvistä – niiden kalastus on suositeltava myös vesistöjensuojelun kannalta. Lisäksi kalastus työllistää ja vaihtotase kiittää.

Riisi on todella pahis millä mittarilla tahansa. Perunan soisi tulevan enemmän muotiin sen sijaan, että monet laihduttajat sitä karttavat.

On myös aivan eri asia, syömmekö vehnäpastaa, mahdollisesti vielä ulkomaista kuin kotimaista moniviljatuotetta. Kotimaiset kokojyväviljathan ovat kaikkineen edullisia niin luonnon kuin elimistön kannalta. Kasvisravinto on hyvä siinä mielessä, että ravintoaineita ei kierrätetä, mistä seuraa aina haittaa niin ilmastolle kuin muulle luonnolle.

Kansainvälisesti on laskettu, että maatalouden osuus kasvihuonepäästöistä on 23 prosenttia, Suomessa tilanne ei varmaan ole sama.

Liha on kuitenkin se, joka herättää eniten intohimoja. Kasvissyöjät usein korvaavat sitä soijalla, joka todella on luonnon kannalta huono vaihtoehto – ajatellaan vaikkapa Amazonin metsätuhoja.

Soija on yleinen myös eläinten rehuna, ja tässä onkin ero suomalaisen nurmea syövän eläimen ja suurtalouden soijarouheella syötetyn karjan välillä. Nautojen ilmastopäästöt Suomessa ovat vähäiset verrattuna metaanipäästöihin, jotka yhä lisääntyvät esimerkiksi ikiroudan sulaessa. Lampaan ja sianliha ovat tässä mielessä ”puhtaampia”.

Itäisestä lihasta on jo löydetty koronavirusta, myös sen pitäisi saada suosimaan suomalaista.

Entä sitten broileri, jota yleensä suositaan? Ehkä, jos ei ajattele eettisesti tipuparkojen lyhyttä elämänkaarta ja katsoo, mitä niille sen aikana on syötetty.

On kuitenkin tosiasia, että ihminen haluaa aina nautintoa ja usein sitä juuri ravinnosta. Kun siitä ei voi tinkiä, olisiko syytä oppia nauttimaan yksinkertaisista asioista? Huomata suomalaisen ruoan puhdas maku ja pohjoisen valon tuoma aromi niin marjoissa kuin vihanneksissakin.

Juuresten kohdalla maan laatu on täällä parempi ja se vaikuttaa makuun. Katsellessa mainoksia tämä ei juuri tule esille, sillä markkinatalous liian usein jyrää luonnon arvot.

En malta olla tarttumatta vielä resepteihin. Kaiken huippu taitaa olla tv, jossa kokki ottaa esiin loputtoman määrän purkkeja ja purnukoita saadakseen aikaan helpon aterian. Mikä määrä peltiä ja muovia syntyykään!

Kuitenkin tänä työttömyyden aikana monella on aikaa tehdä maukas ateria perusruoka-aineista. Entä ruokahävikki? Löytyy paljon uuniruokien reseptejä, mutta mihin ovat unohtuneet sosekeitot? Kuullotettu sipuli perusaineena voi keittää melkein mitä kasvisten jäännöspaloja vain, lisätä lopuksi kypsät tähteet, maustaa ja soseuttaa. On nopea, vie vain vähän sähköä, on hyvää ja terveellistäkin.

Nautitaan syömisestä, mutta harkiten!

Leena Niemi